Tilaa demo
& tutustu sympa. fi / demo
Koe uudistunut
Tilaa demo
& tutustu sympa. fi / demo
Uudet siivet kantaa Finnair on hakenut” ilmaherruutta” myös panostamalla huippuluokan kalustoon. Yritys otti Airbusin A350 XWB( Extra Wide Body)-koneet käyttöön ensimmäisenä lentoyhtiönä Euroopassa. A350-lentokoneet parantavat huomattavasti matkustusmukavuutta ja ovat energiatehokkaampia. Kyseinen konetyyppi on paljolti vastuussa Finnairin” ilmasillasta” Itään, sillä niillä lennetään tällä hetkellä Bangkokiin, Shanghaihin, Pekingiin, Hongkongiin ja Singaporeen.
Myös Hakakarin kirjoissa uudella konetyypillä on ainutlaatuista hehkua: hänen mukaansa Finnairin uuden aikakauden voi sanoa alkaneen siitä hetkestä, kun ensimmäisen A350- koneen pyörät koskettivat kiitorataa Helsinki-Vantaalla 7. lokakuuta 2015.
” Kun pitkän stagnaation jälkeen lähdetään kasvuun, tunne organisaatiossa on sanoin kuvaamaton. Uudet koneet ovat vahva symboli muutokselle.”
Ylpeys kuultaa Hakakarin äänestä enemmän kuin kevyesti ja se sallittakoon. Uusien koneiden kevyet komposiittimateriaalit, hienostunut aerodynamiikka ja energiapihit moottorit tuovat 25 % paremman polttoainetehokkuuden verrattuna nykysukupolven lentokoneisiin. A350 on myös 20 % hiljaisempi kuin muut nykyisen sukupolven lentokoneet ja äänentasoltaan 16 desibeliä nykyisiä standardivaatimuksia matalampi.
Digi-Finnair iskussa Toinen iso juttu on digitalisaation läpilyönti. Esimerkiksi Finnairin johtoryhmään on tullut – ensimmäistä kertaa – Chief Digital Officer tätä leiviskää hoitamaan. Pitkän uran digitaaliseen transformaatioon liittyvissä tehtävissä tehnyt Katri Harra- Salonen aloitti Finnairin CDO: na maaliskuussa.
” Tämä lähettää signaalin, että digitaalisuus on erittäin tärkeä asia myös johtoryhmän katsannossa”, toteaa Hakakari.
Eija Hakakari tuli Finnairille Stora Ensolta, jossa hän toimi Printing and Living-divisioonan henkilöstöjohtajana. Sitä ennen hän oli toiminut Rautaruukin henkilöstöjohtajana. Raskaan teollisuuden ja B2B: n maailmasta loikka kokonaan toiselle toimialalle ja kuluttajabisnekseen toi mukanaan haasteita – mutta työsarka on silti tavallaan samanlaista, sillä niin ovat ihmisetkin. CV: ssä on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ajanjakso: vuosina 2003 – 2008 Hakakari oli töissä Kiinassa.
” Ne olivat rajun kasvun vuosia Kiinassa ja silloin tuli melkoisesti oppia kasvun luonteesta. Silloinkin kun luuli olevansa nopea, huomasi olevansa jälkijunassa”, hän nauraa. Samalla Hakakari tajusi, että rakettikiihdytys vaatii kaiken turhan karsimista ja timanttista viestintää:
” Yksinkertaistaminen, vuorovaikutuksen rakentaminen ja toisten arvostaminen olivat silloin ne kaikkein olennaisimmat jutut”, Hakakari toteaa, eikä epäselväksi jää, että samoja elementtejä on myös nyky-Finnairin DNA: ssa.
” Yhyres!” Pohjanmaalta kotoisin oleva Hakakari on luonnostaan eteenpäinkatsova ja-menevä. Kasvavan organisaation kovat kierrokset selvästi sopivat hänen pirtaansa – etenkin kun talossa tehdään asioita porukalla. Kollegoille on tullut tutuksi Hakakarin mielilausahdus:” Yhyres hyvä tuloo.”
Hakakarin mukaan esimerkiksi johtamispuolella ei enää voida tehdä asioita” vanhasta muistista” ja tutulla kaavalla, kun esimerkiksi milleniaalien tulo työpaikalle pakottaa pomoportaan uudistumaan. Nuori sukupolvi on usein kärsimätöntä ja odottaa saavansa äänensä kuuluville – ja jos näin ei käy, kaasua painetaan ilman tunnontuskia.
” Esimiesten työn tekemisen edellytykset muuttuvat ja organisaation on tuettava heitä muutoksen läpi”, Hakakari toteaa. Jälleen puhutaan muutoskyvykkyydestä ja transformaa
1 / 2017 HR viesti 19