Digitaaliset ratkaisut osana kuntoutusta
Digitaaliset ratkaisut osana kuntoutusta
Hallituskaudella 2015 – 2019 yhdeksi tavoitteeksi asetettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoiminen . Palveluiden digitalisoimisen tavoitteena oli luoda yhden palvelupisteen digitaalisia julkisia palveluita , jotka samanaikaisesti lisäävät tuottavuutta ja tuloksellisuutta , sekä huomioivat käyttäjälähtöisyyden ( Salminen ym . 2016 ). Digitaalinen kuntoutus voidaan nähdä toiminnan välineenä , jota hyödyntämällä pyritään kustannustehokkaasti viemään kuntoutuspalveluja lähemmäs kuntoutujan arkea ja enenevissä määrin myös todellisessa elinympäristössä tapahtuvaa kuntoutusta .
Väestön ikääntyessä palveluja tarvitsevien kuntoutujien määrä kasvaa , ja kuntoutuspalveluja digitalisoimalla pyritään vastaamaan aiempaa suuremman asiakasryhmän tarpeisiin . “ Kuntoutuksen tarpeet ovat rajattomat , mutta resurssit rajalliset ” todetaan Sosiaali- ja terveysministeriön Monialaisen kuntoutuksen tilannekatsauksessa jo vuodelta 2015 ( STM 2015:18 ). Yhteiskuntamme digitalisoituessa erilaiset verkkovälitteiset palvelut ovat entistä lähempänä myös yksilön omaa arkea , ja usein käyttäjät osaavatkin jo odottaa teknologia-avusteisia palveluita . Vuonna 2020 82 prosenttia 16 – 89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä useasti päivässä ( Tilastokeskus 2020 ).
Kuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan sekä kuntoutuksen edistymisen jatkuvaan seurantaan ja arviointiin ( Kela 2023 ). Kuntoutuksen tavoitteena on edistää yksilön fyysistä , psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä , itsenäistä selviytymistä , osallistumismahdollisuuksia , työ- ja opiskelukykyä , työllistymistä ja työssä jatkamista ( Sosiaali- ja terveysministeriö 2021 ). Kuntoutustarve liittyy yksilön jonkinasteiseen toimintakyvyn alenemiseen , ja kuntoutujan tarpeet ja tavoitteet ovat aina yksilöllisiä .
Digitaalisia ratkaisuja voi hyödyntää kuntoutuksen tukena monin eri tavoin . Käytännössä lähes kaikki teknologiaa hyödyntävät ratkaisut voidaan mieltää digitaaliseksi kuntoutukseksi . Se , miten ja minkä verran digitaalisuutta kuntoutusprosessissa hyödynnetään , riippuu paljon käytettävissä olevasta teknologiasta , sekä palveluntarjoajan että kuntoutujan motivaatiosta ja taidoista käyttää ja hyödyntää kyseisiä laitteita . Nykytekniikka tarjoaa monia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia palveluita myös kuntoutuksessa .
” Minä oon ainakin kokenut , että bottien kautta pääsee jonnekin . Puhelimeen saa jonottaa puol tuntia , että pääse minnekään ”
Digitaalista kuntoutusta voi olla muun muassa teknologia-avusteisesti tehtävät yksilölliset harjoitteet , jotka edistävät kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista . Kuntoutuksen edistymistä tai kuntoutujan terveydentilaa voidaan seurata vaikkapa aktiivisuus- , askel- tai sykemittarin avulla , mutta pelkästään näiden mittalaitteiden tai sensoreiden hyödyntäminen – olkoon se tavoitteellista tai ei – ei vielä tee kuntoutuksesta digitaalista . Sen sijaan kuntoutujan omatoimisuus lisääntyy , samalla kun palveluntarjoaja ohjaa ja seuraa kuntoutuksen etenemistä ( Salminen ym . 2019 ). Kuntoutujaa voidaan ohjata myös etämenetelmiä hyödyntäen , joko reaaliaikaisesti tai ajasta riippumattomasti sähköpostitse tai tallenteina .
” Tähän on totuttava , tähän digitalisaatioon ”
Maamme kuntoutusjärjestelmä on monialainen ja koostuu useista erillisistä ja itsenäisistä osajärjestelmistä ( STM 2015:18 ). Kuntoutusvastuu jakautuu usealle eri taholle , ja tämä tekee kuntoutusjärjestelmästä monimutkaisen ja hajanaisen kuntoutuspalveluiden tarvitsijoille . Palveluneuvonnan digitalisoinnin voidaan katsoa olevan kustannustehokasta ja kuntoutusresursseja säästävää , kun kuntoutuja ohjautuu vaikkapa keskustelevaa tekoälyä hyödyntävän chatin avustuksella oikean palveluntarjoajan asiakkaaksi . Digitaalisten palveluiden suureksi hyödyksi onkin katsottava ajasta ja paikasta riippumattomuus ( Salminen ym . 2016 ; Salminen ym . 2019 ).
Kuntoutukseen digitalisaatio on tullut jäädäkseen . Digitaaliset palvelut eivät korvaa osaavaa palveluntarjoajaa , mutta ne ovat tulleet osaksi nykyaikaisia kuntoutuspalveluita . Palveluntarjoaja voi hyödyntää digitaalisuutta palvellakseen kuntoutujia parhaalla mahdollisella tavalla . Tarjottavissa kuntoutuspalveluissa – hyödyntävätpä ne digitalisaatiota tai eivät – on edelleen huomioitava palveluiden vaikuttavuus , saavutettavuus , käytettävyys ja asiakaslähtöisyys .
Lisäksi kuntoutuksen määrittelyä olisi tulevaisuudessa tarpeen tarkentaa . Tarvitsemme nykyistä paremman yhteisen ymmärryksen siitä , mitä kuntoutus on , kuka kuntoutusta tarvitsee ja miten kuntoutukseen pääsee ( STM 2015:18 ). Kaikki toimintakykyä edistävä toiminta ei ole kuntoutusta . Kuntoutuksen tulisi painottua aiempaa enemmän korjaavista toimenpiteistä kohti ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tukemalla hyvinvointia sekä ylläpitämällä työ- ja toimintakykyä ( Siukonen 2019 ). Kaikkia kuntoutuspalveluita ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista digitalisoida . Digitaaliset kuntoutuspalvelut soveltuvat eri tavoin kuntoutuksen eri toiminta-alueille . Sekä kuntoutujan , että palveluntarjoajan oma motivaatio sekä riittävät taidot käyttää ja hyödyntää teknologiaa kuntoutuksessa ovat ratkaisevassa asemassa .
Tulevaisuuden älykkäät kuntoutuspalvelut 6