Tietotekniikan käytölle on erilaisia esteitä
Dijkin ja Hacker (2003) ovat jakaneet tietotekniikan käytön ja tietoteknisten palvelujen saannin esteet neljään eri tyyppiin:
1. Digitaalisten kokemusten puute; syinä kiinnostamattomuus, tietokonepelot tai uuden teknologian viehättämättömyys
2. Tietokoneen ja verkkoyhteyden puuttuminen
3. Digitaalisten taitojen puute; syitä tekniikan vaikeakäyttöisyys, vääränlainen koulutus tai sosiaalisen tuen puute
4. Merkityksellisten käyttömahdollisuuksien puute
Kaksi ensimmäistä estettä ovat Suomalaisessa koulutuksessa kadonneet Järvelän ym. (2006) mukaan lähes ongelmattomiksi. Yksittäisillä opettajilla saattaa kuitenkin esiintyä vähäistä kiinnostusta tietokoneita kohtaan (Järvelä ym. 2006, 187).
Teknologian ja sen tarjoamien sovellusten lisääntyminen opetuskäytössä on kuitenkin tulevaisuutta. Siitä kertovat osaltaan esimerkiksi Linin (2001) tekemä tutkimus. Tutkimuksessa hongkongilainen opettaja käytti edistykselliseen pedagogiikkaan perustuvaa matematiikan tietokoneavusteista oppimateriaalia. Materiaali sai aikaan pedagogisen muutoksen käynnistymistä, koska sen tehtävät ja lähestymistavat tukivat ja mallinsivat uudenlaisesta tavasta matematiikan opetukselle. (Järvelä ym. 2006, 189.)
Tietotekniikka on oppimisväline - ei opettajan korvike
1980-luvulla tietokoneiden yleistyessä
opetuskäyttöön muodostui kaksi linjaa, tietokoneavusteinen opastus ja tietokoneiden käyttö työvälineenä (Järvelä ym. 2006). Opetusohjelmia käytettäessä oli tyypillistä, että opettaja kierteli luokassa ja auttoi oppilaita tarvittaessa opetusohjelman ohjeiden ollessa puutteellisia.
Opettajalla on oltava pedagoginen ymmärrys myös tulevaisuuden teknologisten sovellusten luomista oppimateriaaleista. Ennen, nyt ja tulevaisuudessakin tilanne on sama kuin 1980-luvulla. Opettajalta vaaditaan pedagogista ammattitaitoa oppilaiden toiminnan organisoimiseksi johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. (Järvelä ym. 2006, 197.) Tietotekniikka ei tarjoa opetusta itsenäisesti, vaan toimii oppimisprosessissa välineenä. Opettaja paikkaa tarvittaessa ymmärrystä estäviä aukkoja oppilaan oppimisessa.
Tietotekniikka ja uusi opetussuunnitelma
Uuden opetussuunnitelman tavoitteissa sanotaan seuraavalla tavalla: ”lähtökohtana tulevaisuudessa tarvittava sivistys ja laaja-alainen osaaminen taitojen merkitystä korostaen ja oppiaineiden välistä yhteistyötä vahvistaen” ja ”oppilaiden tarpeet huomioon ottavaan oppimiseen monipuolisissa oppimis-ympäristöissä” (POPS 2016).
Jotta tulevaisuuden laaja-alainen osaaminen pystyttäisiin pitämään ennallaan ja tulevaisuudessa tarvittavia taitoja voitaisiin kehittää, täytyy tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tulevaisuuden opetuksessa lisätä. Oppimisympäristöjen monipuo-listamisella saadaan oppilaslähtöinen aktiivinen toiminta joka on tulevaisuuden oppimista. Laitteistojen
4
Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna