Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Viime vuosien tieto- ja viestintäteknologian huima kehitys on noussut puheenaiheeksi koulumaailmassa, kun teknisten laitteiden käyttö on lisääntynyt kouluissa. Monet kysymykset leijailevat tämän aihepiirin ympärillä. Paranevatko oppilaiden oppimistulokset? Lisääkö tietotekniikka syrjäytymistä? Mikä on tyttöjen ja poikien ero tietotekniikassa? Voiko tietotekniikka vaarantaa oppilaan kehityksen?
Kehitys luo uusia mahdollisuuksia opetukseen
Esiin nousseet mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksista etäopetuksessa ja virtuaalikoulutuksen järjestämisessä ovat olleet kiistatta positiivisia (Sinko & Lehtinen 1998, 3). Teknologian käytön lisääntymisen ovat mahdollistaneet laskentanopeuksien huima kasvu, tallennuskapasiteetin lisääntyminen, multimediaominaisuudet ja maailmanlaajuisen tietoverkon kehittyminen (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen 2006, 8). Jo näiden ominaisuuksien käyttöönotto on povannut useita toiveita paremmasta tulevaisuudesta ja teknologian mahdollisuuksista opetuksen oppimisvälineenä.
Pettymyksiä teknologian lupauksiin on kuitenkin matkan varrella tullut. Tekoälyn vajavaisuus ja ns. Teaching machinen kankeus ovat esimerkkejä siitä, kuinka tekniikan kankeus ja suoraviivaisuus estävät niiden käytön ihmisen opettajina ja opettajien korvaajina.
Opettajien näkemyserot
Opettajakunta voidaan karkeasti jakaa niihin konservatiivisiin ajattelijoihin, jotka pitävät tietotekniikan lisääntymistä uhkana lapsen kehittymiselle ja näkevät sen opetusta heikentävänä tekijänä. Vastapuolella ovat tieto- ja
Lari Sivula
"Teknologian ja sen tarjoaminen sovellusten lisääntyminen opetuskäytössä on kuitenkin tulevaisuutta"
viestintäteknologian pioneerit, jotka sitkeästi hankkivat opetuskäyttöön teknologian uusimmat innovaatiot ja uskovat niiden olevan avain parempaan huomiseen opetuksessa.
Voidaan kuitenkin nähdä, että teknologian käyttö on arkipäiväistynyt kouluissamme ja sen soveltaminen opetuksessa on tullut jäädäkseen. Uuden opetuskulttuurin ja uusien oppimisympäristöjen syntyminen haastaa kuitenkin niin oppilaat kuin opettajatkin (Järvelä ym. 2006, 12).
Runsaasta koulutuksesta ja teknisestä tuesta huolimatta tieto- ja viestintätekniikankäyttö vaihtelee opettajien kesken paljon. (Järvelä ym. 2006, 186) Herkästi ajatellaan opettajien olevan homogeeninen ammattiryhmä, jotka omaksuvat ja oppivat koulutuksessa samanlaiset asiat ja ovat ominaisuuksiltaan ja taidoiltaan varsin samanlaisia. Opettajien tiedot ja taidot poikkeavat varsinkin tieto- ja viestintäteknologian osalta suuresti. Iän, sukupuolen ja kouluasteen mukaan on opettajat jaoteltavissa erilaisiin ryhmiin, joissa opettajat eroavat käyttötavoiltaan ja asenteiltaan suhteessa teknologiaan. (Järvelä ym. 2006, 186.)
3