Koulu oppivana yhteisönä
Opetushallituksen laatimassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 luonnoksessa toimintakulttuuri määritellään yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuvaksi tavaksi toimia. Tämän toimintakulttuurin keskiöksi on määritelty oppiva yhteisö.
Mikä on oppiva yhteisö?
"Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. --- ---- Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, jolloin johtaminen kohdistuu ennen kaikkea oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen. Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista." (POPS 2016: 20-21).
Näin määrittelee perusteluonnos koulun aseman oppivana yhteisönä. Oppiva yhteisö (tai organisaatio) onkin yhteisö, jossa yhteisön jäsenet toimivat yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hannu Soini (2013) määrittelee oppivan organisaation perusajatukseksi sen, että
Jenni Oikarinen
"yksilöiden osaaminen on enemmän kuin osiensa summa". Soinin mukaan oppivalle organisaatiolle on ominaista sen kyky oppia omista virheistään ja toiminnastaan.
Heljä Hätösen (2007) mukaan oppivalla organisaatiolla on viisi peruselementtiä: 1) yhteinen näkemys ja visio, 2) työkulttuuri ja ilmapiiri, 3) laatu ja prosessien kehittäminen, 4) yhteistoiminnan kehittäminen ja 5) joustavuus ja moniosaaminen. Nämä ovat sovellettavissa myös koulun asemaan oppivana yhteisönä.
Yhteinen näkemys ja visio
Koululla on oltava yhteinen näkemys tehtävästään eli opetuksen järjestämisestä. Nämä periaatteet on kirjattu sekä valtakunnalliseen että paikallisiin opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmaa voidaankin pitää "yhteisön jaettuna ja merkityksellisenä "kertomuksena" siitä, mitkä ovat yhteisön tavoitteet ja miten niihin pyritään (Rauste- Von Wright, von Wright & Soini, 2003: 203).
Hätösen mukaan on olennaista, että yhteisestä visiosta keskustellaan ja myös eriävät mielipiteet tuodaan julki, jotta näiden keskustelujen kautta voidaan muodostaa yhteinen näkemys siitä, millaista toiminnan tulisi olla. Koulussa toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja opetussuunnitelma, jonka valmisteluun myös oppilaiden tulisi saada osallistua. Ylös kirjatut arvot, tavoitteet ja toimintatavat ohjaavat koulun toimintaa ja tekevät siitä tavoitteellista, mikä luo pohjan oppivana yhteisönä toimimiselle.
15