Koulu oppivana yhteisönä
Työkulttuuri ja ilmapiiri
"Johtaja ei ole enää yksin se, joka määrää mitä ja miten tehdään, vaan työntekijät osallistuvat vastuullisesti työn suunnitteluun ja kehittämiseen (Hätönen 2007)." Tämä ei päde vain yrityksiin vaan myös kouluun.
Rehtorin ei tule päättää asioista yksin vaan myös opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle on annettava mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja kehittämiseen. Luokkatasolla tämä voidaan nähdä siten, ettei opettaja sanele kaikkea luokan toimintaa vaan antaa myös oppilaidensa osallistua päätöksentekoon. Oppivan yhteisö toimivuuden kannalta onkin olennaista, että ilmapiiri on avoin ja hyväksyvä ja jokaisen mielipidettä kuunnellaan.
Laatu ja prosessien kehittäminen
Oppivan organisaation tavoitteena on saada aikaan sellainen toimintatapa, joka tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita (Hätönen 2007). Koulussa tämä tarkoittaa sellaisten toimintatapojen kehittämistä, joilla voidaan toteuttaa laadukasta ja kaikille tasapuolista perusopetusta. Opettajien tulisi yksin ja yhdessä pyrkiä kehittämään toimintaansa niin, että se olisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja oppilaita hyödyttävää.
Yhteistoiminnan kehittäminen
Hätösen mukaan oppivaan organisaatioon kuuluu yhteyksien kehittäminen eri tahojen välillä ja työntekijöiden valtuuksien lisääminen. Koulussa tämä tarkoittaa laajempaa yhteistyötä yksittäisten opettajien, rehtorin, muiden koulujen ja ulkopuolisten tahojen (esimerkiksi yritykset ja urheiluseurat) kanssa. Hyvä käytännön esimerkki jo joihinkin kouluihin rantautuneesta yhteistoiminnan kehittämisestä on tiimiopettajuus.
Joustavuus ja moniosaaminen
Koulun tulee toimia aina oppilaiden ja opettajien hyvinvointia edistävästi ja siksi on tärkeää, että koulu on valmis tarpeen vaatiessa joustamaan totutuista toimintamalleista yllättävissä tilanteissa. Joustavuus merkitsee myös sitä, että jokainen kouluyhteisöön kuuluva on valmis kuuntelemaan myös toisia ja muuttamaan omia tapojaan. Oppivaan yhteisöön kuuluu myös ajatus moniosaamisesta, mikä koulumaailmassa voi tarkoittaa esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta tai vierailuja erilaisiin kohteisiin eli monipuolista osaamista eri alueilla.
Tulevaisuudessa
Oppiva yhteisö tulee siis uuden opetussuunnitelman mukaan olemaan kantava tekijä koulujen toimintakulttuurissa. Tavoitteena on kouluyhteisö, jossa jokainen voi oppia muilta ja myös jakaa omaa osaamistaan. Perusteluonnoksen mukaan "oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen moninaisuuden, toimii joustavasti ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille". Koulu oppivana yhteisönä tarjoaakin mahdollisuuksia oppia kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja työskentelemään heidän kanssaan. Yhdessä tekeminen voi myös edesauttaa omien erityistaitojen tunnistamista. Oppiva yhteisö onkin hyvä pohja yhteisölliselle oppimiselle, jota käsitellään seuraavassa artikkelissa.
16