Mikä luovuutta rajoittaa?
"Vaikka aineistossa ajateltiin koulussa olevan mahdollisuuksia luovuuteen, niin suurimmassa osassa haastatteluja koulun nähtiin kuitenkin ennemmin rajaavan luovuutta kuin tarjoavan mahdollisuuksia." (Knuutila, 2012, 49) Aineistossa luovuutta rajoittaviksi tekijöiksi nousivat muun muassa seuraavat kategoriat: koulun reunaehdot ja sen tuomat rajoitukset luovuudelle, koulukulttuuriin sosiaalistumiseen liittyviä tekijöitä sekä sosiaaliset suhteet.
Koulun reunaehdoilla tarkoitetaan opetusprosessin ulkopuolisia opetukseen vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat mm. aika, opetuksen sisältö, opetustila, oppilaiden lukumäärä ja opetusryhmän koostumus. Haasteluista käy ilmi, että opettajat kokevat opetussuunnitelman tavoitteet liian korkeiksi. He kokivat, että yrittäessään saavuttaa korkeita tiedollisia tavoitteita, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen osalta, ei luovalle toiminnalle jää tilaa. Myös koulu aikataulutettuna järjestelmänä sai haastateltavat kokemaan ainaista kiireen tuntua, joka haittaa luovia prosesseja ja luovuutta. Lasten luovuuden tukemiseen tarvitaan kiireetöntä ja turvallista ilmapiiriä. Opettajat kertoivat myös suurten ryhmäkokojen vaikeuttavan luovia prosesseja. Yksi haastatelluista oli sitä mieltä, että suuren luokkaryhmän keskellä yksilöt ominen ajatuksineen eivät pääse esille. (Knuutila, Alkuopettajien käsityksiä luovuudesta, 2012, 52)
Luovaan ajatteluun ja toimintaan voidaan vaikuttaa erilaisten tilojen ja ympäristöjen suunnittelulla. Tutkimukseen
osallistuneet opettajat kokivat koulun fyysisen oppimisympäristön, koulun tilojen ja koulukirjojen vaikuttavan rajoittavana tekijänä muun muassa siihen, millaisia projekteja on mahdollista toteuttaa. Oppikirjoista eräs haastatelluista opettajista totesi seuraavasti. "Koulussa kirjat voivat olla hyvä apuväline mutta huono isäntä. Se voi ohjata ja auttaa kaikessa ja viedä opetussuunnitelmaa eteenpäin, mutta se voi myös olla jollain tavalla luovuuden este, jos siihen jäädään jumiin liiaksi." (Knuutila, Alkuopettajien käsityksiä luovuudesta, 2012, 53) Myös opettajien työajan koettiin rajoittavan luovuutta. Eräs haastatelluista kaipaisi lisää esimerkiksi koko koulun henkilökunnan yhteissuunnitteluaikaa, ja olisi valmis lisäämään sellaisen lukujärjestyksen sisälle. Kiireetön ilmapiiri tukee myös aikuisten luovuutta.
Tutkimuksessa Knuutila viittaa Uusitalon näkemykseen, jonka mukaan arvosteleva ja kriittinen arviointi on tehokas luovuuden tappaja koulussa. Myös tutkimusaineistossa arvioinnin koettiin rajaavan ja suuntaavan luovuutta. Etenkin pienten oppilaiden kohdalla koettiin, että arvioimalla luovuutta sitä helposti myös tukahdutetaan. Uusikylän mukaan tärkeintä olisi, että arvioinnin lähtökohtana olisivat oppilaan aikaansaannokset eikä se, mitä hän on ihmisenä.
Sosiaalistumiseen liittyvinä tekijöinä aineistossa nähtiin opettajan toiminta. Haastateltavien mukaan opettajan avoimuus uusille asioille tai pidättäytyminen vanhoissa kaavoissa sekä oppimisilmapiirin luominen omalla toiminnalla joko rajoittavat tai vahvistavat oppilaiden luovuutta. Aineiston mukaan luovuuden kannalta on tärkeää, että oppimisen ilmapiiri on salliva, turvallinen ja siellä on vapaus tehdä myös virheitä.
Luovassa opetuksessa näkyy opettajan inspirointi, emotionaalinen sitoutuminen opetukseen, oppilaiden arvostaminen ja reflektointiin haastaminen. "Luovuus yhteisöllisessä oppimisessa edellyttää emotionaalisesti
turvallista ilmapiiriä, vähäisiä valtasuhteita, täydentävää vastavuoroista keskustelua ja toisten näkemyksille
rakentamista (Eteläpelto & Lahti, 2008)."(Luovuus ja
leikillisyys yhteisöllisessä oppimisessa ja
opetuksessa/ Hyvönen, 2014, Luentodia 9)
Opettajan toimintaan sisältyvänä luovuuteen vaikuttavana tekijänä esille
nousi myös opettajan koulutustausta ja
käsitys omasta luovuudesta. Luova opettaja
näkee myös lapsissa orastavan
luovuuden.
Kavereiden merkitys alkuopetus-
ikäiselle on suuri. Haastateltujen mukaan heidän hyväksyntänsä voi myös painostaa oppilaan normatiivisuuteen, tekemään
kaiken samalla tavalla kuin muutkin.
Matkiminen estää omien luovien ideoiden
synnyn ja toteutuksen. Kavereiden lisäksi
kotikasvatuksella nähtiin myös olevan suuri
merkitys. "Jos lapsi ei ole saanut kotoa tukea
luovuudelle, on hänen mukaansa koululla
herättelijän tehtävä. Tällöin opettajilla on suuri
vastuu lasten luovuuden tukijana." (Knuutila, K. 2012, 60)
6