tekijöitä? Luovaan ajatteluun ja toimintaan voidaan vaikuttaa erilaisten tilojen ja ympäristöjen suunnittelulla, mutta millainen kasvuympäristö koulu todellisuudessa on luovuuden näkökulmasta katsottuna?
Ongelmanratkaisua, divergenttiä ajattelua ja kaaosta
Kaisa Knuutilan Pro Gradu tutkii aihetta alkuopettajien näkökulmasta. Kyseisessä fenomenografisessa tutkimuksessa tutustutaan ensin ilmiöön teoriassa jotta pystytään tekemään syväluotaavia haastattelukysymyksiä ja tulkitsemaan ja perustelemaan haastattelun vastauksia. Knuutila on haastatellut kuutta alaluokanopettajaa, joilla on eripituisia työkokemuksia alalla.
Luovuus edellyttää aktiivista ajattelua ja tavoitteellista toimintaa. Myös opettajien haastatteluissa luovuus yhdistettiin ongelmanratkaisuun, ja siihen perustuvaan oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen. Koululuokassa luova kyky ratkaista ongelmia on tärkeää niin opettajalle kuin oppilaallekin. Leikkiessä lapsi oppii kehittämään omaa toimintaansa ja keksimään uusia, parempia toimintatapoja. (Soini, 2013, 126) Soinin ajatukseen nojaten leikillisyys opetusmenetelmänä mahdollistaisi oppilaan kohtaamaan ongelmaratkaisun esteet tyynesti ja luovimaan ongelman ratkaisemiseksi. Tutkimustuloksissa luovuuden ajateltiin olevan myös ongelmanratkaisuun perustuvia uusia ideoita ja ajatuksia
Divergentti ajattelu tuli esille opettajien haastatteluissa vaihtoehtoisina ratkaisuina erilaisissa tilanteissa ja sitä pidettiin yhtenä ongelmanratkaisukeinona. Myös joustavuus ja haastavissa tilanteista selviäminen, ts. kaaoksen sietokyky nousi esille yhtenä luovan ongelmaratkaisun osatekijänä.
Knuutilan tutkimuksessa opettajat mielsivät luovan ajattelun ongelmanratkaisun lisäksi myös tiedon pitkäjänteiseksi prosessoinniksi. Luovuuden ajateltiin olevan pitkäjänteistä, keskittymistä vaativaa prosessinomaista tutkimusta oman kokemuspiirin ulkopuolelta. Knuutila rinnasti syvän keskittymisen ja asiaan uppoutumisen luovuuden tutkimuksistaan tunnetun yhdysvaltalaisen psykologin Csikszentmihályin (1996) nimittämään flow- tilaan. Flow-tilanteeseen liittyy ponnisteluja ja haastattelua ja se vaatii intensiivistä keskittymistä, mutta samalla se tuottaa suurta mielihyvää ja tyydytystä.
Tutkimuksen opettajat näkivät luovuuden myös itsensä toteuttamisena ja jokaisesta löytyvänä ominaisuutena, joka kulkee mukana läpi elämän. Tutkimuksesta nousi esille myös kaksi vastakkaista näkemystä. Osa opettajista näki kaikissa lapsissa luovuuden, toiset taas olivat sitä mieltä, että luovuus vaihtelee määrällisesti lasten välillä. Humanistipsykologeista erityisesti Maslow ja Rogers ovat painottaneet luovuuden kuuluvan jokaiselle yksilölle.
5