15
siihen, mistä ryhmä keskustelee. Opettajan tulee myös havainnoida, kuinka ryhmä kommunikoi keskenään. Hän toimii myös ikään kuin tutorin roolissa, jossa hänen tulee keskittyä kolmeen päätehtävään:
Oppilaiden oppimisprosessin tukemisessa opettaja pyrkii saamaan käsityksen opiskelijan
aiemmasta tietämyksestä. Hän edesauttaa oppimisprosessia asettamalla kysymyksiä ja havainnoi oppijan päättelyprosessia.
Opettaja pyrkii edistämään opiskelijoiden yhteistyötä. Opettaja rohkaisee ryhmää
aktiivisiksi osallistujiksi sekä asettaa selkeitä sopimuksia työtavoista, ryhmän osallistumisesta prosessiin ja heidän rooleistaan. Lisäksi hän tarkkailee oppijan ajankäyttöä ja kirjaa läsnäoloja.
Opettaja toimii välittäjänä oppilaitoksen ja opiskelijoiden välillä. Hän auttaa
opiskelijoita luomaan yhteyksiä muihin opettajiin ja ulkopuolisiin asiantuntijoihin sekä kertoo oppilaiden palautteita opetuksen suunnittelijoille.
Ongelmalähtöisessä oppimisessa sisältöön liittyvää tietoa opitaan hyödyntämään tehokkaammin mielekkäässä asiayhteydessä. Aikaisempaa tietoa aktivoidaan, prosessoidaan, sitä kehitetään ja siitä keskustellaan. Opettajan rooli on ohjata keskustelua oikeisiin asioihin.
Ongelmalähtöisessä oppimisessa tietoa opitaan tuomaan paremmin käytäntöön. Opiskelijat havaitsevat aukkoja tietämyksessään ja asettavat niiden pohjalta tavoitteita ja he oppivat hakemaan uutta tietoa. Näin ollen itsesäätelyn taidot kehittyvät. Tähän aiheeseen liittyy ”Itsesäätöisen oppimisen sykli”, jossa esimerkiksi tehtävänannon ymmärtämisellä ja tavoitteiden asettamisella on suuri merkitys (Hyvönen, 2014; Winne & Hadwin, 1998). Ongelmalähtöinen oppiminen myös motivoi ja opiskelijan rooli oppimistilanteessa on aktiivinen.
Tutkiva oppiminen vie enemmän aikaa kuin perinteinen oppiminen. Se on vaativaa ja opettajalla tulee olla selkeä käsitys opetussuunnitelman päätavoitteista. Asioita asetetaan tärkeysjärjestykseen ja esille nostetaan keskeisimpiä käsitteitä ja ilmiöitä, joihin opetus- ja oppimistoimintaa kohdistetaan. Opettajalla on siten tärkeä rooli oikean tiedon löytämisessä ja sen ohjaamisessa. Hänen tulee ohjata keskustelua ja ongelmanratkaisua oikeaan suuntaan, mikäli se lähtee oppilaiden toimesta harhailemaan väärille urille.
Tutkivan oppimisen toteuttaminen nähdäänkin erittäin vaativana ja sen suunnittelu vie enemmän aikaa kuin perinteinen oppiminen. Tämän vuoksi tutkivassa oppimisessa on hyvä keskittyä vain keskeisimpien ilmiöiden ja käsitteiden esille nostamiseen. (Hakkarainen, ym, 2000) Se on kuitenkin mukavaa vaihtelua perinteiseen oppimiseen.
Lähteet
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. (2000) WSOY
Hyvönen, P. Oppiminen ja opetus. Syksy 2014 Luento
1.
2.
3.