16
Opettaja oman alansa asiantuntijana
Henna-Riikka Spets
Asiantuntevan tietämyksen periaatteet
On olemassa eri alojen asiantunti-joita. Asiantuntija erottuu vasta-alkajasta oman asiantuntevan toimintansa ansioista. Asiantunte-mukselle ominaista on toimiva kokonaisuuden hallinta, laajan tietopohjan ja päättelytaitojen yhteen nivoutunut tietämys oman alansa asioista. (Hakkarainen ym. 1999, 65.)
Milloin ihminen saavuttaa asian-tuntijuuden? Voiko vastavalmis-tuneen opettajan määritellä asiantuntijaksi viiden vuoden opiskelun ja maisterinpapereiden myötä? Opettajan oletetaan hallitsevan opetukseen liittyvät kokonaisuudet. Jopa alaluokillakin opettaminen edellyttää opettajalta laajaa tietopohjaa esimerkiksi lukemaan ja kirjoittamaan opettamisessa sekä päättelytaitoja erilaisissa vastaan tulevissa ongelmanratkaisutilanteissa. Opettajankoulutus tarjoaa kaiken tämän ja opiskelijat pääsevät vielä syventämään tietojaan ja harjoittelemaan oppimaansa useissa opetusharjoitteluissa koulutuksen aikana. Voiko vastavalmistuneen opettajan määritellä edellä mainittujen määritelmien mukaan alansa asiantuntijaksi?
Asiantuntijan laaja tietomäärä enemmän kuin testiälykkyyttä
Asiantuntija on kyvykäs monilla eri osa-alueilla. Kuitenkaan nämä yleisimpinä pidetyt kyvyt, kuten hyvä muisti, älykkyys ja eri strate-gioiden hallinta ei vielä erota asiantuntijaa vasta-alkajasta. "Asiantuntijat ovat hankkineet laajan tietomäärän, joka vaikuttaa siihen, mitä he huomaavat ja kuinka he järjestävät, esittävät ja tulkitsevat ympäristöstään saamaansa tietoa." (Bransford ym. 2004, 44.) Laaja tietomäärä kasvaa teorian ja kokemuksen myötä, joka opettajalla alkaa kertyä jo opintojen edetessä ja vahvistuu edelleen työkokemuksen ja käytännön työn myötä. Vaikka vasta-alkajaksi luokiteltu opettaja olisikin testiälykkyydeltään korkealla tasolla, luokkahuoneessa ilmene-vissä ongelmanratkaisutilanteessa sillä ei välttämättä ole juurikaan merkitystä.
Kognitiivinen tutkimus osoittaa,
että erittäin syvä tiedonalan asiantuntemus, tässä tapauksessa opettamiseen liittyvä tieto, on merkityksellinen edellytys taitavalle ajattelulle ja ongelmanratkaisu-taidoille. Perinteinen käsitys korkean testiälykkyyden positiivisesta vaiku-tuksesta ongelmanratkaisuun ei siis pidä paikkaansa.
Pelkällä "älykkyydellä", ilman asiantuntemuksen tuomaa syvää hallintaa yhdeltä tai usealta tiedonalalta, ongelmanratkaisu mukailee tehotonta yrityksen ja erehdyksen kaavaa, joka harvoin johtaa onnistuneen ratkaisun löytymiseen. (Hakkarainen ym. 1999, 66.) Asiantuntijan tieto ei ole pelkkiä faktoja tai väittämiä, vaan sisällöllistä ja järjestettyä tietoa, joka heijastaa syvällistä ymmärrystä. Tiedoissa on aina mukana soveltamisyhteys, se ehdollistuu virittymään tietyissä olosuhteissa. (Bransford ym. 2004, 44, 56.)
iAsiantuntija löytää oikeat ratkaisut vaistomaisesti, ilman erityistä ponnistelua ja hänellä on kyky arvioida omia intuitiolähtöisiä ratkaisumalleja kriittisesti.