www.geocache.fi puolestaan tarjoaa enemmän erilaisia tilastoja kätköilijän löydöis-tä. Lisäksi on olemassa erilaisia kätköilysovelluksia, joita voi ladata matkapu-helimeen ja käyttää niiden kautta yllä olevia sivustoja ja etsiä kätköjä.
Mikä ihmeen geokätkö?
Geokätköjä on piilotettu muutama miljoona ympäri maailman ja Suomesta niitä löytyy yli 50 000. Esimerkiksi Rovaniemen harjoittelukou-lusta vain 2 kilometrin säteellä on 52 kätköä. Kätköjä on erityyppisiä ja erilaisia kätkötyyppejä on tusinan verran. Tavallisin kätkö on niin sanottu peruskätkö, jonka koordinaatit on ilmoi-tettu netissä ja ne johtavat suoraan kätköpurkin luo. Mysteerikätkössä taas koor-dinaatit vievät kätkön lähis-tölle, mutta löytääkseen kätkön on ratkaistava jonkin-lainen tehtävä tai ongelma. Multikätkössä taas käydään vähintään yhdessä pisteessä ennen varsinaista kätköä.(1)
Itse kätkö taas on jonkin-lainen vedenpitävä rasia. Rasioita on eri kokoisia peukalonpään kokoisista jopa ämpärin kokoisiin ja isompiinkin. Pienissä rasi-oissa on vain logivihko, johon kätkön löytäneet kir-joittavat nimimerkkinsä ja löytöpäivänsä päivämäärän. Suurista rasioista voi tämän lisäksi olla monenlaista muuta tavaraa: kynää, teroitinta, pientä vaihtotava-raa tai reissaajan. Vaihtotava-ran ajatuksena on ottaa itselleen jotain, mutta samalla jättää kätköön otetun tavaran tilalle toinen suunnilleen saman arvoinen tavara.(2) Reissaajat taas ovat toisten geokätköilijöiden liikkeelle laittamia pieniä esineitä, jotka eivät kuulu kätkön vakiovarustukseen. Reissaajalla on yksillöllinen seurantanumero eli koodi, jonka avulla sen liikkeitä kätköltä toiselle voi seurata netistä. Koodin avulla myös löytyy reissaajan oma koti-sivu ja koodi auttaa erot-tamaan kyseisen reissaajan muista samannäköisistä reissaajista.(3)
Miksi geokätköilisin?
Geokätköilystä voi nauttia monella tavalla. Se on ulkoi-lua, sillä geokätköt ovat pää-sääntöisesti ulkona. Se on retkeilyä lähiympäristössä, mutta myös kauempana kotoa. Kätköjä löytyy kau-pungeista ja maanteiden varrelta, mutta myös erä-maasta ja tiettömien taipa-leiden takaa. Monet kätköt ovat jollain tavalla merkittä-villä paikoilla, joten kätköilyn avulla pääsee tutustumaan omaan kotiseutuunsa tai matkakohteeseensa uudella tavalla.
Kätköily on aarteen etsintää ja salapoliisin työtä. Mystee-rejä ratkaistessa joutuu hieromaan aivonystyröitään välillä tosissaan. Vaikka pääseekin kätköpaikan lähei-syyteen gps:n avulla, on itse kätkön löytäminen kuin etsi-si aarretta. Reissaaja taas on kuin parhaan vakoilijan saalis; kuittaat sen nähdyksi ja kuljetat sen taas uuteen paikkaan yrittäen parhaasi mukaan auttaa reissaajaa sen tehtävässä.(3)
Geokätköily on nykyaikaista suunnistusta. Kätköillä voi kartan ja kompassin avulla, mutta gps-laite ja muut elek-troniset laitteet tuovat suun-nistamiseen aivan uuden ulottuvuuden. Se on ekstre-meä, sillä monet kätköt ovat haasteellisissa paikoissa. Mikäli ei löydä riittävän
haasteellista kätköä, voi sellaisen tehdä itse. Kätköily voi olla välineurheilua pahimmillaan tai parhaimmillaan, sillä esimerkiksi gps-laitteisiin voi upottaa niin halutessaan satasia tai voi ostaa monenlaisia muita kätköilyyn enemmän tai vähemmän liittyviä välineitä. Toisaalta taas pärjää myös pelkällä puhelimella ja nettiyhteydellä. Se on niin halutessaan kilpailua, sillä erilaisten tilastojen avulla voi seurata kuka on löytänyt määrällisesti eniten kätköjä, kenellä on eniten ensilöytöjä, minkä vaikeusasteisia kätköjä on löytänyt tai vaikka kuinka monena vuoden eri päivänä on kätköillyt. Se on ihmisiin tutustumista miittikätköillä tai silloin kun sattuu toisen kanssa yhtä aikaa samalle kätkölle. Se on rakentelua ja suunnittelua, kun tekee omaa kätköä. Kätköily on siis monipuolista, ajattelipa sitä miten päin vain. (3)
Miten geokätköilyn voi aloittaa?
Geokätköilyn aloittaminen on helppoa, sillä periaatteessa tarvitaan vain gps-laite tai gps-vastaanottimella varustettu puhelin. Koska kaikkien kätköjen koordinaatit löytyvät internetissä, on nettiyhteys välttämätön, mutta sehän löytyy esimerkiksi kirjastosta. Jotta pääsee kirjaamaan löytönsä, on luotava tunnus jollekin geokätköilysivustolle. Tämä on ilmaista, mutta vaatii sähköpostiosoitteen ja vähintään 13 vuoden iän. Ohjeita geokätköilyn aloittamiseen löytyy paljon ja yksi tällainen on netissä luettavissa oleva pdf Älä ryhdy geokätköilijäksi, jonka on kirjoittanut Jarkko Lehmuskenttä. Hän kertoo siinä monipuolisesti geokätköilyn aloittamisesta aina tunnusten luomisesta alkaen oman kätkön piilottamiseen ja reissaajan luomiseen asti. (4)
Geokätköjä on eri tasoisia ja ne on haastepisteytetty yhdestä viiteen sekä maaston että löydettävyytensä mukaan. Aloittelijan kannattaa aloittaa helpoista kätköistä ja kun taitoa karttuu, voi lähteä etsimään haasteellisempia kätköjä. Törmäsen (6, 39-41) tutkimukseen vastanneet etsivät geokätköilystä nimenomaan haasteita, mutta myös onnistumisen kokemuksia. Positiivinen pelikokemus sisältää nämä molemmat puolet. Ja jo pienessä haasteessa onnistuminen antaa peliteorian mukaan onnistuneen pelikokemuksen. Tutkimuksessa nostetaan esille etenkin lasten kanssa kätköillessä haasteen sopivuus. Liian haasteellinen kätkö tuo pettymyksen tunteen. Samalla nostetaan esille myös kätkökuvauksen merkitys, jotta jo siitä voisi riittävän tarkasti selvittää kätkön todellinen haasteellisuus ja sitä kautta sen saavutettavuus.
Voiko kätköilyä hyödyntää opetuksessa tai oppimisessa?
Voi! Tapoja on monia ja vain mielikuvitus on rajana. Geokätköily yhdistää pelillisiä piirteitä, leikkiä ja oppimista sopivassa suhteessa. Se tuo lapsille mielenkiintoa uusien asioiden opetteluun. Hyvönen (7, 2016) käsittelee luentomateriaalissa leikkiä ja leikillisyyttä monelta kannalta useiden eri tutkimusten pohjalta. Näistä käy ilmi leikin vapauttavan lapsen luovuutta ja vahvistavan monia muitakin positiivisia ilmiöitä kuten ongelmanratkaisutaitoja. Toisaalta taas opettajat kokevat vaikeaksi suunnitella leikillistä opetusta.
Geokätköily jo itsessään on leikkiä, mutta sen avulla voi helposti toteuttaa opetussuunnitelmastakin (8, 2014) nousevaa laaja-alaista, eri oppiainerajoja ylittävää opetusta. Samalla saadaan yhdistettyä liikuntaa muihin oppiaineisiin ja täten lisätä lasten liikkumista koulupäivän aikana. Opettajan on kuitenkin syytä perehtyä geokätköilyyn etukäteen ja varsinkin ensimmäisten kätköjen kohdalla voi olla hyvä käydä hakemassa ne ensin itse, jotta tarvittaessa voi auttaa oppilaita. Toisaalta taas kätköilyyn yhdistyy helposti sosiaalisuus, kun kätköjä etsitään yhdessä muutaman ystävän, perheen tai vaikka koko luokan voimin. Haastepisteytykseen on hyvä tutustua etukäteen. Vaikeasti löydettävät kätköt saattavat löytyä suuremmalla porukalla helpommin, mutta jos purkkia on etsimässä monia, sen löytämisen tuoma riemu voi jäädä vain yhden tai kahden kokemukseksi.
Tässä muutamia esimerkkejä miten käyttää geokätköilyä opetuksen tukena:
Jos aakkoset tuntuvat vaikeilta opetella, voisi niitä opetella aakkoskätköjen avulla. Haetaan kätkö kerrallaan, mutta haettavat kätköt määräytyvät aakkosten mukaan. Ensin etsitään kätkö, jonka nimi alkaa a:lla, sitten b:llä ja niin edelleen. Kun on päästy loppuun, voidaankin etsiä kätköt öökkösjärjestyksessä!
Lähiseudun historiaa voi kerrata tai opetella historiakätköjen avulla. Tai voi tutustua erilaisiin patsaisiin, taideteoksiin ja muistomerkkeihin kätköjen avulla. Myös vanhat rakennukset, sillat ja historialliset paikat on usein kätkötettyjä. Mikä on Rovaniemen markkinoiden tarina? Missä on saksalaisten hautausmaa? Missä on muinaisranta ja miten se on muodostunut?
Ympäristöoppiin kätköily on myös oiva apuväline, löytyyhän kätköjä joka puolelta maailmaa ja monenlaisista ympäristöistä. Mitä jos koululuokka tekisi oman reissaajan, jonka lähettäisivät matkaan tehtävänään vuoden aikana kulkea luokan maantiedon aiheiden maissa? Jos esimerkiksi on tavoitteena tutustua Euroopan maihin, tutustutaan niihin siinä järjestyksessä, kun reissaaja on niitä kulkenut. Tai tutustutaan alueen kasvillisuuteen kätköjen ympärillä. Rovaniemellä yksi kätkö on Arktikumin puistossa, jossa kätkön ympärillä on esittely arktisista kasveista.
Voisiko matematiikan laskuja yhdistää kätköilyyn? Kuinka monta kätköä on tietyn matkan säteellä koulusta? Montako prosenttia kaupungin kätköistä on mysteeri- tai multikätköjä? Jos pyöräilen 4 kilometriä tunnissa ja yhden kätkön etsimiseen menisi keskimäärin 10 minuuttia, kuinka monta kätköä ehdin etsiä 3 tunnin aikana? Geokätköilystä innostunut opettaja voi myös luoda oman mysteerikätkön, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan tunneilla opittuja matikantaitoja.
Liikuntatunnilla nyt vain voi lähteä hakemaan kätköjä, siinähän sitä liikettä tulee! Mutta mitäpä jos yhdistäisi geokätköilyyn perinteisen kartalla suunnistamisen. Ensin siirretään koordinaatit kartalle ja vasta sen jälkeen pääsee liikkeelle ja kätköjahtiin.
Mutta kun kätkö on kerran haettu, se on haettu eikä sinne tarvitse mennä uudelleen. Aikanaan alueen kätköt loppuvat, onko homma sitten ohi? Opittuja taitoja voidaan helposti jatkojalostaa. Annetaan liikuntatunnin aluksi jokaiselle kartta ja kasa koordinaatteja. Mene koordinaattien osoittamaan paikkaan ja paikanna itsesi kartalle. Tai ympyröi kartalta se paikka, joka koordinaattien läheisyyteen on merkitty kuitunauhalla. Ryhmälle annetaan kirjekuori, jonka voi avata geokätkön luona. Kuoresta löytyy jatko-ohjeet, keskusteluaihe tai tehtävä. Geokätkön luona ei tarvitse etsiä kätköä vaan kirjaimia, joista muodostuu lopulta jokin sana. Ottakaa ryhmäselfie kätkön luona. Etsikää jokaiselta kätköpaikkalta jotain, mitä voitte käyttää kuviksen ryhmätyössä. Laskekaa montako eri kasvia mahtuu kätköstä 30 sentin säteelle. Mikä on hallitseva kasvi alueella? Tässä vain mielikuvitus on rajana!
Geokätköilyssä voi käyttää myös kännykkää, mikäli siinä on satelliittipaikannus.
kuva: PAULA PÄIVINEN
29