Tutkien, ihmetellen ja oppien
teksti: TIINAMAIJU KAUPPILA
kuvat: MERJA PÄTSI
”Lähtekäämme metsään, met-sään, metsään, lähtekäämme metsään retkelle”. Laulu raikaa, kun pienet koululaiset mars-sivat jonossa reput selässä metsäpolkua pitkin luonnon helmaan. Jonossa vilisee vain punaisia poskia, hymyileviä suita ja nauravia silmiä.
Suomen luonto on täynnä ihmeellisiä asioita. Tätä ei tule kiireen keskellä tiedostettua. On tärkeää käydä metsässä ympäri vuoden katsomassa, miten luonto reagoi eri vuo-denaikoina. Nyt keväällä, kesän kynnyksellä, kun lumet sulavat, linnut palaavat visertelemään puiden oksille ja aurinko pikkuhiljaa lämmittää ja herät-tää luonnon eloon talvihor-roksesta. Monikanavai-suus eli erilaisten aistien kautta saapu-va tieto, parantaa ja tukee oppimista (3) .
Lapsi oppii kokeilemalla ja tekemällä, maistamalla, hais-tamalla ja koskettamalla. Näin ollen on erittäin tärkeää lapsen oppimisen kannalta, että hän pääsee itse luomaan omia kokemuksiaan ja näkemyksi-ään opittavista asioista. Lasta ohjaavan aikuisen rooli tulee pitää mahdollisimman vähäi-senä. Nordströmin mukaan(1) luontoretkeilyn ideana on an-taa ympäristön toimia opet-tajana, jolloin osallistujia olisi ohjattava toiminnan avulla löytämään omat kysymyksensä ja vastauksensa . Näin lapselle jää tilaa omalle luovuudelle ja kekseliäisyydelle.
Hiljaisuus ja rauhoittuminen elämään hetkessä ovat nyky-aikana katoamassa. Siksi onkin tärkeää, että lapset opetetaan jo pienestä asti tiedostamaan ja aistimaan ympäröivä ympäris-tömme. Metsässä mahdollisuu-det ovat rajattomat; mikä olisi parempi paikka pysähtymiseen ja itsensä kuuntelemiseen kuin puhdas luonto? Arjen kiireen katkaiseminen ja oman itsensä tiedostaminen mahdollistuvat luonnon keskellä, jos annamme siihen mahdollisuuden. Van Matre (1990) korostaa sanaton-ta, omin aistein kokemista puheeseen perustuvan ope-tuksen sijaan(1) .
Luonnossa ei ole koskaan täysin hiljaista; puut humisevat, vesi lorisee ja erilaiset eläimet ääntelevät. Kun laittaa silmät kiinni, on helppo keskittyä käyttämään pelkästään kuuloaistia. Keskit-tymällä yhteen aistiin kerral-laan, tulee paremmin tiedos-tettua aistin mahdollistama tie-to, tässä tapauksessa erilaiset äänet. Tämän jälkeen asioista voi keskustella yhdessä ja miet-tiä, kuinka paljon erityyppisiä ääniä mahtuu metsän sisälle ja kuinka paljon toisten kuulemat ja havaitsemat äänet poikkea-va poikkeavat omasta kuulemastaan.
Myöhemmin kotiuduttuaan luonnon keskeltä lapsi voi yhdessä aikuisen kanssa miettiä, jakaa ja kerrata saatuja kokemuksiaan. Kokemusten kertominen ja ilmaiseminen esimerkiksi maalaamalla auttaa ilmaisemaan itseään sekä toimii pedagogisesti ajateltuna oppimisen kertaamisena. Luonnosta voi myös kerätä erilaisia materiaaleja, kuten käpyjä, sammalta, oksia yms. joista voi sitten taiteilla erilaisia taideteoksia koristamaan kotia ja muistuttamaan mukavista elämyksistä luonnon keskellä.
Kun aistiminen on kokonaisvaltaista eli lapsi keskittyy hetkeksi kokonaan aistihavaintoon, tunne jää vahvasti mieleen (1) . Siksi onkin tärkeää, että lapsen kokemat kokemukset luonnossa liikkuessa ovat myönteisiä. Näin ollen lapsella säilyy kiinnostus metsässä liikkumista kohtaan. Pienillä asioilla saa metsäretkestä ikimuistoisen; pienet eväät, kaarnaveneiden teko veteen, käpylehmät ja metsässä kävellessään erilaiset loruttelut ja laulut luovat ikimuistoisen kokemuksen ja elämyksen, joka säilyy lapsen muistoissa pitkään.
Suomessa on hyvä mahdollisuus lähteä metsään ja luonnon keskelle. Jokamiehenoikeudet mahdolistavat luonnossa liikkumisen, retkeilemisen ja onkimisen. Kuitenkaan luontoa ei saa vahingoittaa, kuten katkoa metsässä kasvavia puita, tai häiritä luonnossa eläviä eläimiä. Lapselle on myös hyvä kertoa, ettei luontoon heitellä roskia vaan laitetaan asiankuuluviin roska-astioihin. (4) Luonto tarjoaa äärettömän määrän erilaisia mahdollisuuksia. Samalla kun lapsi oppii kulkemaan ja kunnioittamaan luontoa, aikuinen pystyy rentoutumaan ja nauttimaan puhtaasta ilmasta, koska tutkimusten mukaan jo lyhytaikainen luonnossa liikkuminen vähentää stressiä (2) . Samalla tulee lapsen kanssa vietettyä yhteistä laatuaikaa. Mitä siis vielä odotat? Pakkaa reppuun evästä ja lähde retkelle jo tänään!
Näe
Aina ei tarvitse puhua; vanhan sanonnan mukaankin: “Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Keskittykää katsomaan ympärillenne yhdessä niin voitte huomata paljon sellaisia asioita, joita ette aiemmin ole huomanneet. Luonnon kauneus on mykistävää!
Kuule
Sulkekaa silmät ja kuunnelkaa ympäristöänne. Mitä ääniä kuulette vai kuuletteko mitään? Keskittyminen ja rauhoittuminen parantaa elämänlaatua.
Maista
Luonto tarjoaa eritoten keväisin, kesäisin ja syksyisin mahdottoman määrän erilaisia makuelämyksiä; tuoreet lehdet ja kuusenkerkät ovat parhaimmillaan alkukesästä. Näistä on helppo valmistaa maukasta lämmintä juomista nuotiopaikalla. Lapselle on myös erittäin hyvä opettaa, mitkä kasvit ja marjat ovat myrkyllisiä ja mitä pystyy hyvin syömään ja maistelemaan jo metsässä. Olkaa avoimia uusille makuelämyksille niin voitte yhdessä yllättyä positiivisesti! Vanhemman esimerkillä on lapselle suuri merkitys.
Tunne
Ympäristössä on paljon eri tuntuisia asioita ja elementtejä; lehdet, kivet, kaarnat, sammaleet, oksat yms. Lapsi peittää silmänsä ja aikuinen antaa hänen koskea ja tunnustella erilaisia asioita yrittäen arvata, mikä on kyseessä. Vaihtakaa lopuksi vuoroja! (5)
Lähteet
1. Cantell, H. (toim.) 2004. Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus
2. Suomen luonnon päivä 2016. Osoitteessa https://suomenluonnonpaiva.fi/10-2/luonnon-
taloudelliset-arvot- ja-terveysvaikutukset/. 11.4.2016
3. Hyvönen, P. Luennot. Kevät 2016.
4. Luontoon.fi 2016. Osoitteessa http://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet
5. Tuomaala, T. & Myyryläinen M. 2002. Luonto tutuksi: vinkkejä vanhemmille. Suomen
luonnonsuojeluliitto, Luonto-liitto
16