Johdanto
Liikennesektori edustaa noin 30 % kaikista teollisuusmaiden hiilidioksidipäästöistä ( UNECE , 2022 ). Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta ( EU , 2021 ). Lisäksi liikenteen päästöjä on tavoite vähentää 90 % vuoteen 2050 mennessä . Tämä ei edellytä pelkästään älykkään liikkumisen tekniikan ja liikennejärjestelmien kehittämistä , vaan myös kansalaisten ja yhteisöjen liikkumistottumusten muutosta ( EU , 2021 ). Myös työnantajat voivat rohkaista työntekijöitään kestävään liikkumiseen tarjoamalla työsuhdepolkupyöräetuja , joukkoliikenteen työsuhdematkalippuja , varmistamalla turvallisen pyöräpysäköinnin ja asianmukaiset sosiaalitilat ( esim . Vanoutrive et al ., 2010 ; Van Malderen et al ., 2012 ; Bartle and Chatterjee , 2019 ).
Tutkimuksen kulku
Tutkimus toteutettiin touko-lokakuussa 2022 ja sen kohteena olivat Päijät- Hämeen hyvinvointialueen työntekijät Lahdessa . Kokeiluun mukaan ilmoittautuneille työntekijöille tarjottiin kodin ja työpaikan välillä kuljettaville matkoille kokeiltavaksi työsuhdematkalippua ja työsuhdepolkupyörää , ja työpäivän aikana toteutettaville kotihoidon asiakaskäyntimatkoille kaupunkisähköpyörää ja sähköpotkulautaa . Tutkimusaineisto koostui kokeiluryhmälle tehdyistä kyselyistä ennen kokeilujaksoa ( n = 80 ) ja sen lopussa ( n = 76 ) sekä haastatteluista kokeilujakson aikana ( n = 8 ).
Tulokset
Osallistujat olivat tyytyväisiä kokeiluihin , antaen niille hyvän tai erittäin hyvän kokonaisarvosanan . Kodin ja työpaikan välillä työsuhdematkalippua ja työsuhdepolkupyörää kokeilleista lähes kaikki käyttivät asianomaista kulkutapaa pääosin työmatkoihinsa kokeilujakson aikana ( työsuhdematkalippu 13 / 13 osallistujaa , työsuhdepolkupyörä 10 / 13 ). Työpäivän aikana kotihoidon asiakaskäyntimatkoilla kaupunkisähköpyörää ja sähköpotkulautaa kokeilleista uutta kulkutapaa käytettiin pääosin tai satunnaisesti . Ennen kokeilujaksoa useat osallistujat mainitsivat matkustamisen nopeuden syynä yksityisauton käyttöön työmatkoilla . Kokeilujakson pääteeksi kuitenkin enemmistö työsuhdepolkupyörää käyttäneistä ( 7 / 13 ) oli sitä mieltä , että pyöräily on nopeampi tapa matkustaa töihin . Myös pyöräilyn positiiviset vaikutukset työssäjaksamiseen ja hyvinvointiin nousivat selkeästi esiin vastauksissa . Kokeilujakson jälkeen toteutetussa kyselyssä kaikilta osallistujilta kysyttiin , oliko kokeilulla ollut vaikutusta heidän liikkumiskäyttäytymiseensä tai ajattelutapaansa myös muutoin kuin työmatkojen osalta . Osallistujat ottivat kantaa kysymyksiin väittämien kautta . Väittämään ” Olen vähentänyt oman auton käyttöä ” vastasi myöntävästi 24 / 76 vastaajaa , yli 30 %, ja väittämään ” Kuljen vapaa-ajallani matkoja enemmän pyörällä ” vastasi myöntävästi 16 / 76 ,
6