1. Johdanto
Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa toisen asteen ammatillisen
koulutuksen järjestäjien asuntolatoiminnan ja kunnallisten
nuorisotoimien yhteistyötä. Edelleen sen tarkoituksena
on pohtia yhdessä asuntolassa asuvien nuorten, asuntolaohjaajien,
koulutuksen järjestäjien johdon sekä kunnan nuorisotoimen
edustajien kanssa, miten opiskelupaikkakunnalla
voidaan lisätä nuorten vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksia
sekä edistää asuntolassa asuvien nuorten kiinnittymistä
opiskelupaikkakunnan yhteisöihin.
Nuorten harrastamisen ja vapaa-ajantoiminnan mahdollisuudet
ovat viime aikoina olleet kiinnostuksen kohteena
esimerkiksi nuorten harrastustakuuta koskevan keskustelun
muodossa. Harrastustakuun tarkoituksena on mahdollistaa
jokaisen nuoren osallistuminen huolimatta taloudellisista
ja rakenteellisista esteistä ja taata jokaiselle mahdollisuus
mieleiseen harrastukseen (Haanpää 2019, 8–9). Nuorten
harrastamisella ja osallisuudella on todettu olevan yhteyksiä
nuorten yhteiskunnallisen kuulumisen kokemukseen
(Fabiansson 2015, 95, 99). Harrastusmahdollisuuksien
tarjoaminen onkin osa laajempaa, nuorten yhteiskunnallista
osallisuutta koskevaa keskustelua.
Selvityksen tarvetta kuvaa toisen asteen ammatillisten
oppilaitosten asuntoloissa asuvien opiskelijoiden suuri määrä
ja toisaalta asuntolassa asumisen yleistyminen koulutuksen
keskittyessä alueellisesti suurempiin oppilaitoskampuksiin.
Ammatillisen koulutuksen asuntoloissa asuu noin 10 000
nuorta (viimeisin tieto opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmästä:
syksy 2017, majoitettavia 9 600). Asuntoloissa
asuvien nuorten määrää selittää opiskelupaikan perässä
muuttaminen. Lisäksi Opetushallituksen selvityksen mukaan
asuntolassa asuvien nuorten yleisin muuttomatka opiskelupaikkakunnalle
oli 51–200 kilometriä (Vehviläinen 2016, 13).
4