Osittain kunta saattaa itse rajata asuntolassa asuvien nuorten
mahdollisuuksia osallistua kunnan nuorisotoimen palveluihin:
”Tavallaan tuntuu, että ei näillä nuorilla ole kunnan nuorisotoimelle
väliä, kun eivät ole ns. oman kunnan nuoria.”
Avoimissa vastauksissa asuntolaohjaajat ja nuorisotoimien
edustajat pohtivat saavutettavuutta myös palveluiden
hyödyntämisen näkökulmasta. Palveluiden saavutettavuuden
taustalla saattaa vaikuttaa nuorten oma innostus ja kiinnostus
osallistua toimintaan:
”Palvelut ovat hyvin saavutettavissa mutta nuoret eivät kovin
aktiivisesti käytä niitä” tai
”Nuoret eivät ainakaan itse omatoimisesti hakeudu näihin
palveluihin, vaikka sellaisia ihan ok onkin tarjolla”.
Tämän vuoksi on kiinnostavaa pohtia, mitkä asiat vaikuttavat
nuorten osallistumiseen. Näitä syitä voidaan lähestyä esimerkiksi
sen kautta, miten helpoksi asuntolassa asuvat nuoret
kokevat vapaa-ajantoimintaan osallistumisen. Asuntolassa
asuvien nuorten vastauksista ilmenee, että yli kolmasosan
mielestä opiskelupaikkakunnalla on helppo osallistua nuorille
suunnattuun toimintaan (ks. taulukko 7). Vain noin 8 prosenttia
(N=24) on sitä mieltä, että osallistuminen on vaikeaa tai
erittäin vaikeaa. Yllättäen erityisoppilaitoksissa opiskelevat
kokevat osallistumisen helpommaksi kuin muut nuoret,
voisiko tämä johtua yksilöllisemmästä tuesta? Kiinnostavasti
kyselyvastausten mukaan erityisopiskelijat myös osallistuivat
asuntolassa tai asuntolan ulkopuolella järjestettyyn harrastustai
vapaa-ajantoimintaan useammin kuin muut vastaajat.
Asuntolassa asuvien nuorten avoimissa vastauksissa koskien
osallistumisen helppoutta toistuu selvästi se, että toiminta on
helposti lähestyttävää, siellä on mukava sosiaalinen ympäristö,
johon pääsee helposti mukaan matalalla kynnyksellä – ei
tarvitse ilmoittautua, voi mennä vapaaehtoisesti ja kavereiden
kanssa. Sosiaalisella ilmapiirillä on iso merkitys, on tärkeää,
että saa olla kavereiden kanssa, mutta yhtä tärkeää tuntuu
olevan, että on mahdollisuus myös rauhassa seurata sivusta.
Monenlaiset osallistumisen tavat ovat tärkeitä:
”Hyvä ilmapiiri on rauhallista, saan rauhassa miettiä asioita,
saan olla kavereitten kanssa.”
Lisäksi ohjaajalla on iso merkitys, samoin kun sillä, että
toiminnan sisältö on itseä kiinnostavaa. Toiminnasta halutaan
tieto etukäteen hyvissä ajoin, asuntolassa asuvat nuoret
tuntuvat pitävän oikea-aikaista tiedottamista tärkeänä kuten
aikuisetkin vastaajat:
”Kun toiminnasta ilmoitetaan selkeästi vaikkapa WhatsAppryhmässä
tai sähköpostilla, että se tavoittaa mahdollisimman
monen. Silloin tulee tervetullut olo.”
Huomionarvioista on myös, että joka kymmenes vastaaja ei
tiedä, järjestetäänkö heidän asuntolassaan vapaa-ajantoimintaa
ja yli puolet järjestetäänkö sitä asuntolan ulkopuolella.
Lisäksi osallistumisen helppouteen vaikuttaa helppo sijainti ja
hyvät kulkuyhteydet sekä osan vastaajista mukaan erityisesti
maksuttomuus – nämä nousivat myös harrastustakuuta
koskevassa selvityksessä kuntien näkökulmasta tärkeimmiksi
tavoitteiksi edistää nuorten yhdenvertaisuutta harrastamisessa
(Haanpää 2019, 46).
Mikä sitten vaikeuttaa osallistumista? Kuten edellisistä vastauksista
on pääteltävissä, rakenteellisista esteistä suurimpia
ovat ajanpuute, etäisyys ja osin myös maksullisuus. Asuntolassa
asuvien nuorten vastauksissa toistuu useassa kohdassa
nimenomaan aika, ei ole aikaa koulutöiltä tai opiskelun
jälkeen kaipaa omaa aikaa:
”Myös huonot ajankohdat vaikuttavat, sillä kaikki kiinnostavat
ovat samana päivänä samaan aikaan niin en pääse kuin
yhteen.”
19
Koetko, että opiskelupaikkakunnalla on helppo osallistua nuorille suunnattuun toimintaan?
En osaa sanoa Erittäin vaikeaa Melko vaikeaa Kohtalaisen helppoa Helppoa Erittäin helppoa Yht.
Kaikki vastaajat
% 29,1 2,8 5,5 25,6 19,7 17,3 100,0
N 84 8 16 74 57 50 289
Opiskelee erityisoppilaitoksessa
% 29,3 4,3 2,1 20,0 22,9 21,4 100,0
N 41 6 3 28 32 30 140
Opiskelee muussa oppilaitoksessa
% 29,3 1,4 8,8 29,9 17,0 13,6 100,0
N 43 2 13 44 25 20 147
Taulukko 7. Palveluiden saavutettavuus asuntolassa asuvien nuorten näkökulmasta.