18
on selvä ero erityisoppilaitosten ja muiden oppilaitosten
kesken, mitä saattaa selittää se, että usein erityisoppilaitosten
vapaa-ajantoiminta toteutuu pääasiassa oppilaitoksen omana
toimintana. Erityisoppilaitoksissa työskentelevistä asuntolaohjaajista
melkein joka viides kokee tuntevansa palvelut hyvin
tai erittäin hyvin ja yli puolet melko huonosti tai huonosti.
Muiden oppilaitosten asuntolaohjaajista yli puolet kokee tuntevansa
palvelut hyvin tai erittäin hyvin ja vain viisi vastaajaa
kokee tuntevansa palvelut melko huonosti. Ne asuntolaohjaajat,
jotka kokevat tuntevansa palvelut, perustelevat tätä joko
aiemmalla työkokemuksellaan nuorisotyön parissa, pitkällä
työkokemuksella yhteistyöstä, omalla aktiivisella selvittämisellä
tai muuten tutuista henkilöistä koostuvalla verkostolla.
Aktiivisen yhteydenpidon kääntöpuolena, osa on tietoinen
toiminnasta ainoastaan verkkosivujen tai paikallislehtien
välityksellä. Niistä vastaajista, jotka eivät koe tuntevansa
toimintaa, suurimman osan vastauksista on nähtävissä, että
toimintaa ei hahmoteta kovin monipuolisesti:
”Sen tähden, kun enpä ole juurikaan törmännyt nuorisotoimen
tarjoamiin palveluihin. Ensimmäisenä tulee mieleen se
nuorisotyö mitä on viikonloppuisin kaupungilla jalkautuneena
sinne missä kulloinkin on nuoria paljon liikkeellä.”
Osa näistä vastaajista ilmoittaa kuitenkin olevansa halukas
saamaan enemmän tietoa, osan mielestä tietoa ei ole kunnolla
saatavilla ja osa taas toteaa, että kiire saattaa vaikuttaa
siihen, ettei toimintaa tunne kunnolla tai sitten nuorisotoimen
tarjoamille palveluille ei koeta asuntolassa tarvetta.
Kunnan nuorisotoimien vastaajat arvioivat kuitenkin palvelunsa
hyvin tai kohtalaisesti asuntolassa asuvien nuorten saavutettaviksi
(ks. taulukko 6). Noin joka kymmenennen vastaajan
mielestä palvelut ovat erittäin hyvin saavutettavissa. Asuntolaohjaajista
vajaa puolen mielestä palvelut ovat kohtalaisesti
saavutettavissa ja joka kolmannen mielestä melko huonosti
tai huonosti saavutettavissa. Erityisoppilaitoksessa työskentelevistä
asuntolaohjaajat kokevat useammin palvelut huonosti
saavutettaviksi kuin muissa oppilaitoksissa työskentelevät.
Avointen vastausten perusteella yksi tärkeä saavutettavuuden
mahdollistaja tai este on tiedottaminen ja tiedonkulku,
jota on avattu jo aiemmissa vastauksissa. Asuntolaohjaajien
vastauksissa toistuu se, ettei kunnan nuorisotoimi ole yhteydessä
tai tiedota toiminnastaan asuntolan suuntaan tarpeeksi
aktiivisesti:
”Koska nuoristoimi en vaikuta aktiiviselta tähän suuntaan,
joten heidän toiminnastansa tiedottaminen lankeaa täysin
meidän niskoillemme.”
Lisäksi saavutettavuutta ja saavuttamattomuutta perustellaan
sekä nuorisotoimen että asuntolaohjaajien avoimissa vastauksissa
rakenteellisilla syillä ja resursseilla. Asuntolaohjaajien
vastauksissa keskeinen syy tästä näkökulmasta on asuntolan
sijainti ja etäisyys kunnan palveluista. Myös nuorisotoimien
vastaajat mainitsevat etäisyyden aiheuttavan ongelmia, ja
samanlaisia tuloksia on havaittavissa myös harrastustakuuta
koskevasta selvityksestä (Haanpää 2019, 46). Tämän lisäksi
nuorisotoimien vastaajien mukaan esimerkiksi pienet resurssit
rajoittavat sitä, miten laajasti nuorisotyötä voidaan tehdä.
Tilat ovat auki kaikille nuorille, mutta osin oppilaitosten
asuntoloissa asuvat nuoret eivät kuulu nuorisotilalla kävijöiden
ikäryhmiin, sillä toiminta on suunnattu alaikäisille – tämä
ongelma tunnistetaan myös asuntolaohjaajien vastauksissa.
Miten saavutettaviksi arvioit kunnallisen nuorisotoimen palvelut asuntolassa asuvien nuorten näkökulmasta?
En osaa sanoa Huonosti Melko huonosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin Yht.
Nuorisotoimien vastaajat
% 3,1 0,0 3,1 37,5 46,9 9,4 100,0
N 1 0 1 12 15 3 32
Asuntolaohjaajat
% 4,7 10,9 25,0 40,6 15,6 3,1 100,0
N 3 7 16 26 10 2 64
Erityisoppilaitosten asuntolaohjaajat
% 10,7 10,7 32,1 42,9 3,6 0,0 100,0
N 3 3 9 12 1 0 28
Muissa oppilaitoksissa työskentelevät asuntolaohjaajat
% 0,0 11,1 19,4 38,9 25,0 5,6 100,0
N 0 4 7 14 9 2 36
Taulukko 6. Palveluiden saavutettavuus nuorisotoimen vastaajien ja asuntolaohjaajien näkökulmasta.