17
1 ) " Ei kannettu vesi kaivossa pysy "
Vanha tuttu sanonta pätee myös liikuntamotivaation kehittymiseen . Tuputtaminen , ylhäältä päin annetut ohjeet tai opiskelijoiden syyllistäminen eivät auta vähän liikkuvien nuorten suhtautumisen muuttamisessa eivätkä saa aikaan pysyviä muutoksia liikuntatottumuksissa . Pahimmillaan hyvää tarkoittava valistus voikin aiheuttaa vastareaktioita ja entistä vihamielisempää / vierastavampaa suhtautumista liikuntaan – tätä Let ' s Move It pyrkii välttämään . Eräänä Let ' s Move It -ohjelman taustalla vaikuttavista teorioista on itsemääräämisen teoria ( engl . Self-Determination Theory , SDT ). Tutkimus on osoittanut , että omaehtoisuuden kokemusta tukevalla vuorovaikutuksella voidaan edistää opiskelijoiden omaehtoista liikuntamotivaatiota ( ks . tuore suomenkielinen katsaus aiheesta konkreettisine esimerkkeineen Hynynen & Hankonen , 2015 , Kasvatus-lehti ).
Liikkuminen ei toki lukeudu kaikilla ihmisillä sisäisen motivaation piiriin , vaan siihen ryhdytään välillisten tulosten , kuten ulkonäön vuoksi . Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan toimintaa , jossa yksilö ryhtyy toimintaan sen itsensä vuoksi koettuaan toiminnan innostavaksi tai silloin kun yksilö kokee toiminnan tuovan mielihyvää tai jännitystä . Laajemmin käsitettynä autonominen motivaatio kattaa myös sellaisen toiminnan syyn , jossa ihminen ei välttämättä nauti toiminnasta mutta pitää sen seurauksia arvojensa mukaisena ja itselleen aidosti tärkeinä / merkityksellisinä . Aina ei tarvitse heti hypätä liikunnasta " tykkäämiseen ", vaan opiskelijoille opetetaan myös se , että ihminen voi opetella pitämään asioista , hissukseen .
2 ) Pystyvyyden tunteen kehittäminen ja liikuntakäsityksen laajentaminen
Motivaation kehittämisessä nuorten oman pystyvyyden tunteen rakentaminen on kaiken a ja o . Pystyvyyden tunnetta pyritään Let ' s Move It -ohjelmassa kehittämään myönteisellä palautteella ja korostamalla mm . sitä , kuinka paljon nuoret jo valmiiksi tekevät . Tarkoitus on laventaa liikunnan määritelmää pelkästä koulu- tai " hikiliikunnasta " myös arkipäiväiseen hyötyliikuntaan , ja purkaa liikunnasta usein vallalla olevia , liikunnan aloittamisen esteenä olevia harhaluuloja .
Tapaamisissa keskustellaan paljon liikunnan sijasta liikkumisesta ja aktiivisuudesta . Keskusteluiden kautta pyritään tavoitteellisesti luomaan nuorissa seuraavia oivalluksia : 1 ) jokainen ihminen on luotu liikkumaan ja 2 ) liikunta / liikkuminen on luonnollinen osa meidän kaikkien arkea . Tavoite on myös hälventää käsitystä , jonka mukaan meitä ihmisiä on vain " liikkuvia " tai " liikkumattomia ". Pelkkä itsemäärittely " En mä ole sporttinen " saattaa jo määrittää käyttäytymistä varsin rajoittavasti . Siksi onkin tärkeää luoda harmaan sävyjä ihmisten minäkäsityksiin " liikkujina ".
Mikäli nuoret samaistavat itsensä puhtaasti liikkumattomiin , on kynnys liikkeen lisäämiselle suurempi . Asetelma heikentyy entisestään , mikäli nuorten liikkumattomuudesta , eli haitallisesta käyttäytymisestä , puhutaan varsin yleisenä ongelmana nuorten kuullen – pikemminkin puheen suunta pitäisi kääntää siihen , kuinka moni nuori haluaisi liikkua enemmän . Puhe kääntyy näin nykytilasta muutoksen mahdollisuuteen .
Myös liikuntatavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin liittyy oleellisesti pystyvyyden tunteen kasvattamiseen . Epärealistisen tavoitteen asettaminen usein lannistaa . Tämän vuoksi ohjelman aikana nuorille korostetaan pienenkin lisäliikkeen merkitystä ja hyötyä . Vähäkin liike on parempi kuin ei mitään . Jokin tietty liikuntatavoite on hyödyllistä asettaa . Kuitenkin se , että tavoite on asetettu juuri itselle sopivaksi , helpottaa sen tavoittelemista eikä lannista .
3 ) Itselle tärkeät syyt liikkua
Tavoitteena hyvä olo , ei rasvaton runko . Hyvinvointiin , uneen , jaksamiseen ja mielialaan liittyvät monipuoliset tekijät voivat olla tärkeitä omaehtoisia motivaattoreita – mikä kellekin yksilölle . Koko ohjelman aikana opiskelijoita kehotetaan pohtimaan ääneen erilaisten toiminnallisten harjoitusten muodossa heille itselleen tärkeitä syitä liikkua tai kenties innostua liikkumaan . Hyvinvointiin kohdistuva liikuntatavoite luo kestävämpää motivaatiota kuin ulkonäköön liittyvä . Valitettavan usein liikuntainterventioissa ja liikuntakampanjoissa edetään ulkonäköön liittyvillä elementeillä . Ihminen kokee ulkonäön tavoittelun helposti pakottavana mutta sisäisen hyvinvoinnin ( esim . innostus , kiinnostus , hauskanpito ) puolestaan omaehtoisena . Jos ihmisen motivaatiossa liialti korostuvat pakottavat syyt ( kuten ulkonäkö ja sitä kautta muiden hyväksynnän tavoittelu ), omaehtoisempien syiden kustannuksella , käyttäytymisen muutos ei ole yhtä vakaalla pohjalla . Lisäksi psykologinen hyvinvointi vaarantuu ( kehotyytymättömyyden tuottamat ongelmat kuten syömishäiriöt , masennusoireet , ym .). Siksi meidän yhtenä julkilausuttuna teesinämme on : Tavoitteena hyvä olo , ei rasvaton runko .
4 ) Oman lajin löytäminen
Tärkeää motivaation kannalta on oman lajin löytäminen ja innostuminen . Valitettavan usein monella vähän liikkuvalla nuorella on negatiivisesti värittyneitä kokemuksia liikkumisesta , esimerkiksi epämieluisan koululiikuntakokemuksen vuoksi . Liikunta mielletään pelkästään pää punaisena puuskuttamiseksi Cooperissa tai vaikkapa noloihin pallopelitilanteisiin . Ulkoisen pakon edessä harva meistä jaksaa pitkäjänteisesti ja innokkaasti sitoutua liikkumiseen . Tämän vuoksi Let ' s Move It korostaa uusia lajikokeiluja , vanhojen kiinnostavien liikkumismuotojen uudelleen löytämistä tai kavereiden kanssa liikkumisen mahdollisuuksia .
Kaiken kaikkiaan , jotta omaehtoinen motivaatio voi kehittyä , nuorten pitää myös tuntea pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä asioihin . Tätä autonomian kokemusta voidaan tukea yleisen vuorovaikutuksen lisäksi antamalla nuorille eri yhteyksissä vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia samalla kuitenkin asettaen riittävät rajat (" kehikko ") toiminnalle . Vastuu mahdollisesta muutoksesta on aina loppukädessä nuorella itsellään . Tämä parantaa muutoksen kestävyyden ja pysyvyyden mahdollisuuksia .
17