17
1) " Ei kannettu vesi kaivossa pysy "
Vanha tuttu sanonta pätee myös liikuntamotivaation kehittymiseen. Tuputtaminen, ylhäältä päin annetut ohjeet tai opiskelijoiden syyllistäminen eivät auta vähän liikkuvien nuorten suhtautumisen muuttamisessa eivätkä saa aikaan pysyviä muutoksia liikuntatottumuksissa. Pahimmillaan hyvää tarkoittava valistus voikin aiheuttaa vastareaktioita ja entistä vihamielisempää / vierastavampaa suhtautumista liikuntaan – tätä Let ' s Move It pyrkii välttämään. Eräänä Let ' s Move It-ohjelman taustalla vaikuttavista teorioista on itsemääräämisen teoria( engl. Self-Determination Theory, SDT). Tutkimus on osoittanut, että omaehtoisuuden kokemusta tukevalla vuorovaikutuksella voidaan edistää opiskelijoiden omaehtoista liikuntamotivaatiota( ks. tuore suomenkielinen katsaus aiheesta konkreettisine esimerkkeineen Hynynen & Hankonen, 2015, Kasvatus-lehti).
Liikkuminen ei toki lukeudu kaikilla ihmisillä sisäisen motivaation piiriin, vaan siihen ryhdytään välillisten tulosten, kuten ulkonäön vuoksi. Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan toimintaa, jossa yksilö ryhtyy toimintaan sen itsensä vuoksi koettuaan toiminnan innostavaksi tai silloin kun yksilö kokee toiminnan tuovan mielihyvää tai jännitystä. Laajemmin käsitettynä autonominen motivaatio kattaa myös sellaisen toiminnan syyn, jossa ihminen ei välttämättä nauti toiminnasta mutta pitää sen seurauksia arvojensa mukaisena ja itselleen aidosti tärkeinä / merkityksellisinä. Aina ei tarvitse heti hypätä liikunnasta " tykkäämiseen ", vaan opiskelijoille opetetaan myös se, että ihminen voi opetella pitämään asioista, hissukseen.
2) Pystyvyyden tunteen kehittäminen ja liikuntakäsityksen laajentaminen
Motivaation kehittämisessä nuorten oman pystyvyyden tunteen rakentaminen on kaiken a ja o. Pystyvyyden tunnetta pyritään Let ' s Move It-ohjelmassa kehittämään myönteisellä palautteella ja korostamalla mm. sitä, kuinka paljon nuoret jo valmiiksi tekevät. Tarkoitus on laventaa liikunnan määritelmää pelkästä koulu- tai " hikiliikunnasta " myös arkipäiväiseen hyötyliikuntaan, ja purkaa liikunnasta usein vallalla olevia, liikunnan aloittamisen esteenä olevia harhaluuloja.
Tapaamisissa keskustellaan paljon liikunnan sijasta liikkumisesta ja aktiivisuudesta. Keskusteluiden kautta pyritään tavoitteellisesti luomaan nuorissa seuraavia oivalluksia: 1) jokainen ihminen on luotu liikkumaan ja 2) liikunta / liikkuminen on luonnollinen osa meidän kaikkien arkea. Tavoite on myös hälventää käsitystä, jonka mukaan meitä ihmisiä on vain " liikkuvia " tai " liikkumattomia ". Pelkkä itsemäärittely " En mä ole sporttinen " saattaa jo määrittää käyttäytymistä varsin rajoittavasti. Siksi onkin tärkeää luoda harmaan sävyjä ihmisten minäkäsityksiin " liikkujina ".
Mikäli nuoret samaistavat itsensä puhtaasti liikkumattomiin, on kynnys liikkeen lisäämiselle suurempi. Asetelma heikentyy entisestään, mikäli nuorten liikkumattomuudesta, eli haitallisesta käyttäytymisestä, puhutaan varsin yleisenä ongelmana nuorten kuullen – pikemminkin puheen suunta pitäisi kääntää siihen, kuinka moni nuori haluaisi liikkua enemmän. Puhe kääntyy näin nykytilasta muutoksen mahdollisuuteen.
Myös liikuntatavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin liittyy oleellisesti pystyvyyden tunteen kasvattamiseen. Epärealistisen tavoitteen asettaminen usein lannistaa. Tämän vuoksi ohjelman aikana nuorille korostetaan pienenkin lisäliikkeen merkitystä ja hyötyä. Vähäkin liike on parempi kuin ei mitään. Jokin tietty liikuntatavoite on hyödyllistä asettaa. Kuitenkin se, että tavoite on asetettu juuri itselle sopivaksi, helpottaa sen tavoittelemista eikä lannista.
3) Itselle tärkeät syyt liikkua
Tavoitteena hyvä olo, ei rasvaton runko. Hyvinvointiin, uneen, jaksamiseen ja mielialaan liittyvät monipuoliset tekijät voivat olla tärkeitä omaehtoisia motivaattoreita – mikä kellekin yksilölle. Koko ohjelman aikana opiskelijoita kehotetaan pohtimaan ääneen erilaisten toiminnallisten harjoitusten muodossa heille itselleen tärkeitä syitä liikkua tai kenties innostua liikkumaan. Hyvinvointiin kohdistuva liikuntatavoite luo kestävämpää motivaatiota kuin ulkonäköön liittyvä. Valitettavan usein liikuntainterventioissa ja liikuntakampanjoissa edetään ulkonäköön liittyvillä elementeillä. Ihminen kokee ulkonäön tavoittelun helposti pakottavana mutta sisäisen hyvinvoinnin( esim. innostus, kiinnostus, hauskanpito) puolestaan omaehtoisena. Jos ihmisen motivaatiossa liialti korostuvat pakottavat syyt( kuten ulkonäkö ja sitä kautta muiden hyväksynnän tavoittelu), omaehtoisempien syiden kustannuksella, käyttäytymisen muutos ei ole yhtä vakaalla pohjalla. Lisäksi psykologinen hyvinvointi vaarantuu( kehotyytymättömyyden tuottamat ongelmat kuten syömishäiriöt, masennusoireet, ym.). Siksi meidän yhtenä julkilausuttuna teesinämme on: Tavoitteena hyvä olo, ei rasvaton runko.
4) Oman lajin löytäminen
Tärkeää motivaation kannalta on oman lajin löytäminen ja innostuminen. Valitettavan usein monella vähän liikkuvalla nuorella on negatiivisesti värittyneitä kokemuksia liikkumisesta, esimerkiksi epämieluisan koululiikuntakokemuksen vuoksi. Liikunta mielletään pelkästään pää punaisena puuskuttamiseksi Cooperissa tai vaikkapa noloihin pallopelitilanteisiin. Ulkoisen pakon edessä harva meistä jaksaa pitkäjänteisesti ja innokkaasti sitoutua liikkumiseen. Tämän vuoksi Let ' s Move It korostaa uusia lajikokeiluja, vanhojen kiinnostavien liikkumismuotojen uudelleen löytämistä tai kavereiden kanssa liikkumisen mahdollisuuksia.
Kaiken kaikkiaan, jotta omaehtoinen motivaatio voi kehittyä, nuorten pitää myös tuntea pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä asioihin. Tätä autonomian kokemusta voidaan tukea yleisen vuorovaikutuksen lisäksi antamalla nuorille eri yhteyksissä vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia samalla kuitenkin asettaen riittävät rajat(" kehikko ") toiminnalle. Vastuu mahdollisesta muutoksesta on aina loppukädessä nuorella itsellään. Tämä parantaa muutoksen kestävyyden ja pysyvyyden mahdollisuuksia.
17