SAKU ry | Hyvinvoinnin väylät SAKU_Hyvinvoinnin-vaylat | Page 8

5. Opetuksen toteuttaminen 5.1 Henkilöstön hyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen 8 Henkilöstön hyvinvoinnin on tutkitusti todettu vaikuttavan opiskelijoiden hyvinvointiin. Oppilaitosten henkilöstön hyvinvointiin kohdistettu toiminta on myös opiskelijoille esimerkki työyhteisön hyvinvointia lisäävästä toiminnasta. Henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä tulisikin aina tarkas- tella annettavan esimerkin näkökulmasta, ja hyvinvointia edistävää toimintaa tulee järjestää myös henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisenä toimintana. Henkilöstölle suunnatut hyvinvoinnin teemapäivät, juhlat ja virkistystoiminta ovat merkityksellistä toimintaa, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa vain jäävuoren huippu. Henki- löstön työhyvinvoinnin edistämisessä on kyse arjen pienistä valinnoista ja teoista joka päivä. Avoin tiedonkulku, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisön asioihin sekä omaan työkykyyn, osaamiseen ja elämäntilanteeseen sopiva työn kuormitus ovat työhyvin- voinnin keskeisimmät elementit. Työssäjaksamista edistävät lisäksi täydennyskoulutus ja työnohjaus. Samalla tavoin kuin taukotilat lisäävät opiskelijoiden viihtyvyyttä, myös henkilöstö tarvitsee työyhteisön jäsenten kohtaamiseen sosiaalisen tilan ja aikaa. Näiden asioiden toteutumisessa lähiesimiehen rooli on keskeinen. Oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen voi jokai- nen vaikuttaa. Asian tulisikin olla kirjattuna toimenkuviin ja sitä pitää käsitellä kehityskeskusteluissa. 5.2 Hyvinvointia edistävät työ- ja toimintatavat Työelämän ja ammatillisen koulutuksen koko ajan nopeutu- va muutosvauhti edellyttää myös opetuksessa, ohjauksessa ja opiskelussa koko ajan uudistumista. Tietoyhteiskunnan kehitys on tuonut tiedon kaikkien saavutettavaksi ja sen myötä opetuksessa on keskityttävä tiedon hallinnan, arvioinnin ja soveltamisen ohjaukseen. Opettajien rooli on luotsata opiskelijoita heidän opinnoissaan, ja samalla kasvattaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omien ammatti- ja arjentaitojen kehittämisestä. Hyvinvointia edistävien työ- ja toimintatapojen tärkein sääntö on kohdella yhteisön jäseniä, niin henkilöstöä kuin opiskelijoita, yksilöinä. Vuorovaikutus ja dialogisuus lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta ja siten myös hyvinvointia. Fyysisesti samassa tilassa kohtaavan yhteisön lisäksi on huomioitava sosiaalisen median yhteisöt. Sosiaalinen media on mahdollisuus. Tarkasteltaessa opiskelua kestävän kehi- tyksen näkökulmasta, on opiskelussa syytä käyttää sellaisia verkkotyökaluja ja ohjelmia, joita opiskelija voi hyödyntää myös opintojen jälkeen siirtyessään työelämään. Oppilaitos- ten vain opiskelijoille rajatut sähköiset alustat eivät palvele opiskeluhyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Ammatillisen koulutuksen opetustyön ja opiskelun eri- tyispiirre on työpaikoilla tapahtuva oppiminen. Opiskelijalle työpaikan yhteisö on hänen sosiaalinen yhteisönsä, ryhmä. Opettajalle eri työpaikoilla opiskelevat opiskelijat tarkoittavat kanssakäymistä opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja esimiehen lisäksi myös opiskelijan ohjaamiseen osallistuvan henkilöstön kanssa. Hyvät vuorovaikutus- ja verkosto-osaamisen taidot mahdollistavat vuorovaikutukseen perustuvan työpaikkaoh- jaajakoulutuksen, joka puolestaan edistää opettajan, työpaik- kaohjaajan ja opiskelijan hyvinvointia. Opettajien ja opiskelijoiden tärkein hyvinvointia edistävä työkalu on henkilökohtainen osaamisen kehittämissuun- nitelma HOKS. Sen avulla opiskelusta ja sen etenemisestä tehdään näkyvää. HOKS-keskustelut valmistavat työelämän kehityskeskusteluihin. Keskusteluissa on tärkeää käydä opis- kelun teknisen etenemisen lisäksi myös opiskelijan opiskelu- ja toimintakykyyn vaikuttavat asiat. 5.3 Hyvinvointia edistävät oppimisympäristöt Oppimisympäristöillä tarkoitetaan kaikkia koulutuksen järjes- täjän tiloja, alueita ja sähköisiä foorumeita, joissa opetusta sekä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tapahtuu. Oppimisympäristöjä ovat siten oppilaitosten omien tilojen lisäksi myös työpaikat, sähköiset opiskelualustat ja koulutuk- sen järjestäjän opetukseen käyttämät sosiaaliset mediat. Terveydenhuoltolaki velvoittaa opiskeluterveydenhuoltoa toteuttamaan oppilaitostarkastukset yhdessä muiden viran- omaisten ja toimijoiden kanssa kolmen vuoden välein.