SAKU ry | Hyvinvoinnin väylät SAKU_Hyvinvoinnin-vaylat | Page 6
4. Johtaminen
6
Oppilaitosta tulee johtaa sosiaalisena yhteisönä, jonka
muodostavat henkilöstö ja opiskelijat. Ammatillisen
koulutuksen johtamisen erityisenä haasteena on työelä-
mäyhteistyö, joka on verkostotyötä. Työpaikoilla tapah-
tuva oppiminen on sopimuksiin perustuvaa toimintaa eri
organisaatioissa työskentelevien johtajien, esimiesten,
opettajien ja työpaikkaohjaajien kesken. Niinpä koulutuk-
sen järjestäjien johtajilta ja oppilaitosten pedagogisilta esi-
miehiltä edellytetään sekä oman organisaation johtamista
että verkosto-osaamista työelämän johtajien ja esimiesten
kanssa.
Hyvinvointijohtamisen lähtökohtana on, että hyvin-
voinnin edistämistä pidetään koulutuksen järjestäjän
toiminnassa yhtä tärkeänä kuin pedagogista tehtävää ja
sitä seurataan samalla vakavuudella kuin talouslukuja.
Hyvinvoinnin edistämisen tulee olla näkyvissä kaikissa
koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa:
strategiassa, laatumittareissa, toimintasuunnitelmissa,
henkilöstösuunnitelmissa ja opiskelijaoppaissa. Niin hen-
kilöstön kuin opiskelijoiden osaamisen kehittämissuunni-
telmissa työ- ja toimintakyvylle asetetaan tavoitteita, joita
seurataan osana ammatillista osaamista ja sen kehitystä.
Käytännön näkökulmasta on tärkeä huolehtia ensim-
mäisenä henkilöstön hyvinvoinnista, sillä henkilöstön
hyvinvoinnilla on suora vaikutus opiskeluhyvinvointiin. Hy-
vinvointityön organisointi on järkevää toteuttaa henkilös-
töhallinnon ja opiskeluhuollon ryhmien yhteistyönä. Kun
opiskeluhuollon ryhmiin otetaan mukaan työhyvinvoinnin
ja työterveyden edustajia, saavutetaan entistä kattavam-
pi koko yhteisön hyvinvointia edistävä ryhmä. Monen
koulutuksen järjestäjän organisaatiossa opiskeluhuolto-
ryhmät onkin nimetty hyvinvointiryhmiksi. Muutamilla
koulutuksen järjestäjillä tiedetään olevan myös opetuksen
sisältöjen kehittämisen asiantuntijaryhmiä. OPS-ryhmän ja
hyvinvointiryhmien yhteistyöllä voidaan vaikuttaa hyvin-
voinnin edistämiseen opetuksen sisältöjä kehittämällä.
Yksilön hyvinvointiin vaikutetaan tehokkaimmin koko
yhteisöön kohdistuvilla toimilla. Liikunta- ja kulttuuri-
seteleillä voidaan kannustaa yksilöä, mutta yhteisölle
järjestetyt jumpat, pelivuorot, kuorot, tanssiryhmät jne.
vahvistavat yksilön hyvinvoinnin lisäksi myös yhteisölli-
syyttä. Arjen työn ja opiskelun lomaan järjestetyt tietois-
kut, taukojumpat sekä lankutus-, kyykky- ja porraskäve-
lyhaasteet ovat koko yhteisöä koskettavia arjen pieniä
muistutuksia siitä, miten jokainen voi huolehtia omasta
hyvinvoinnistaan. Pieniä, koko yhteisöä koskettavia asioita
ei kuitenkaan tapahdu itsestään – niiden toteutumiseen
tarvitaan johtamista.
Johtamisen vanha kaava "20 % käskyjen ja ohjeiden
antamista, 80 % valvontaa" pätee myös hyvinvointijoh-
tamisessa. Mikäli käskyjen ja ohjeiden noudattamista ei
valvota, niitä noudatetaan vain, jos ne koetaan itselle
tärkeiksi.
Strategisen hyvinvoinnin tilaa Suomessa on tutkittu
kymmenen vuoden ajan, ja tutkimusraportit löytyvät
verkosta maksutta. Ossi Aura ja Guy Ahonen ovat julkais-
seet myös Strategisen hyvinvoinnin johtaminen -kirjan,
jossa kuvataan ilmiön teoreettinen perusta, esitellään
tapausesimerkkejä ja kuvataan strategisen hyvinvoinnin
johtamisen toteutus käytännössä.
4.1 Hyvinvointijohtamisen teesit
Hyvinvointijohtamisen teesien pohjana on käytetty Ossi
Auran ja Guy Ahosen Strategisen hyvinvoinnin johtamisen
perusvalintoja (kts. esim. ossiaura.com/auran-faktat-blogi/
-strategisen-hyvinvoinnin-perusvalinnat).
1) Hyvinvoinnin kokonaisuudesta vastaa ylin johto
Ylin johto vastaa – siis johtaa ja resursoi – hyvin-
voinnin. Johtamisella tarkoitetaan eritoten johtamis-
järjestelmää: toiminnan vaatimuksia tukevia sisältöjä
ja tavoitteita, selkeitä vastuita ja rooleja, kattavaa
mittaristoa sekä kokonaisvaltaista raportointia ja
vaikuttavuuden analysointia. Ilman ylimmän johdon
todellista johtamista työ- ja opiskeluhyvinvointi jää
irrallisiksi toimenpiteiksi ja sinänsä tärkeiksi oirehti-
vien ihmisten ja työyhteisöjen korjaustoimenpiteiksi.
Johto varmistaa sen, että hyvinvointi tukee toiminnan
vaatimuksia.
2) Hyvinvoinnin tärkein toimija on esimies
Hyvinvointityön tärkein vaikuttaja on lähin esimies,
joka on päivittäin tekemisissä ihmisen kanssa. Tämä