SAKU ry
liikuntaa ja
kulttuuria
tukemassa
A
loittaessani SAKU ry:n puheenjohtajana 1998 oli järjestöllä ta-
kanaan vaikeat ja jopa kriittisetkin ajat. Vuosikymmenen alun
talouskriisistä oli selvitty, jälkipyykit pesty ja katse oli luottavaisena
suunnattu tulevaisuuteen.
Myös SAKUn jäsenkentässä oli toteutettu suuria, organisatorisia
muutoksia. Omistusjärjestelyt koskivat huomattavaa osaa jäsenoppi-
laitoksista ja samoihin aikoihin osui myös ammattikorkeakoulujen toi-
minnan käynnistyminen. Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädän-
tö uudistettiin, oppilaitosmuodoista luovuttiin, oppilaitoksia yhdisteltiin
ja muodostettiin uudenlaisia koulutusorganisaatioita. Koulutuksen jär-
jestäjille annettiin suuri vapaus organisoida toiminta haluamallaan ta-
valla ja samaan aikaan lisättiin myös tutkintoihin kuuluvien opintojen
valinnaisuutta. Tämän seurauksena oli aihetta huoleen mm. liikunnan
ja taideaineiden opintojen vähenemisestä. Tuo huoli on myöhemmin
osoittautunut varsin aiheelliseksi.
Koulutuskentässä toteutetut muutokset antoivat aihetta myös
SAKUn toiminnan uudelleenarviointiin. Haasteeseen pyrittiin vas-
taamaan uudistamalla sääntöjä ja toimintatapoja siten, että mm. la-
jivalikoimaa kehitettiin ja kehitetään jatkuvasti luopumalla hiipuvista
toiminnoista ja tekemällä tilaa uusille.
Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että vain muutos on py-
syvää. Johtuneeko myös kaikkinaisesta elämänrytmin kiihtymisestä,
että yleensäkin järjestötyöhön, niin myös SAKUn toimintaan vaikuttaa
olevan entistä haastavampaa saada uusia tulisieluisia toimijoita. Sel-
laisia, joiden innolla toiminta on aikanaan aloitettu ja sitä pyöritetty
vuosikymmeniä, tuntuu olevan yhä harvemmassa. Henkilöstön ja
opiskelijoiden aktivoimisessa ja mahdollisuuksien luomisessa oppi-
laitoksissa toimivilla esimiehillä on erityinen vastuu ja ilman heidän
myötävaikutustaan toiminta ei ole mahdollista.
Työelämän muutos on tuomassa uusia haasteita myös SAKUn toi-
mintaan. Kun aikanaan puhuttiin henkilöstön virkistystoiminnasta, on
jo vuosia ollut syytä puhua pikemminkin henkilöstön työkyvyn ylläpi-
tämisestä. Mukaan on tullut enenevässä määrin huoli myös opiskeli-
joiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Näissä riittää SAKUlle haastet-
ta ja tehtäväkenttää myös tulevaisuudessa.
Lähes tarkalleen 20 vuotta sitten tulin kirjoittaneeksi SAKUn histo-
riikin saatesanoissa mm:
Tämän hetken työelämään liittyvistä uhkakuvista suurimpia on vä-
estön fyysisen kunnon rapistuminen. Onko meillä kasvamassa aikai-
sempaa valistuneempi ja kansainvälisempi sukupolvi, joka tekee it-
sensä työkyvyttömäksi ennätysajassa? Tämän kehityksen hillitsijänä
ja suunnan kääntäjänä myös SAKUlla on erittäin tärkeä tehtävänsä.
Toiminnalle on niin sanotusti sosiaalinen tilaus.
T o i m i n ta a s i i v i t t i SAKU - h e n k i
SAKUn yhtenä toiminnan muotona on ollut sekä opiskelijoiden että
eri puolilla maata ja eri tehtävissä toimivan henkilöstön yhteensaat-
taminen sekä puitteiden tarjoaminen verkostoitumiselle. Teeman
mukaisesti on järjestetty tapahtumia ja tempauksia sekä kulttuurin,
liikunnan että ajankohtaisten koulutusasioiden ympärille. Puheenjoh-
tajakaudeltani päällimmäisenä on jäänyt mieleen se paljonpuhuttu
Saku-henki, joka leimasi niin hallituksen työskentelyä kuin kaikkea
käytännön toimintaa. Johtokunnan toiminta oli erittäin aktiivista ja kai-
kesta oli aistittavissa jäsenten into ja pyyteettömyys. Myös hyvä yh-
teistyö toimiston väen kanssa oli merkittävä tekijä innon säilymisessä.
Kokousten yhteyteen oli usein järjestetty teemaan sopivaa oheis-
ohjelmaa ja kokouspaikkaan tutustumista. Tällaisissa joutui välillä
- 4 -