Digihyvinvointi ei synny pelkästä itsekurista
Aino Harvola
Suunnittelija Sosped-säätiö
24
Digitaalisen arjen hallinta on monelle nuorelle todellinen hyvinvointikysymys. Vuoden 2024 ESPAD-tutkimuksessa tytöistä sosiaalisen median käyttönsä riskialttiiksi koki 53 prosenttia ja pojista 42 prosenttia. Digipelaamiseen liittyvää riskialttiutta käyttäytymisessään tunnisti puolestaan noin 30 prosenttia pojista.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden 2024 Nuorten mediankäytön kyselyssä taas alle puolet nuorista kokikin käyttävänsä digitaalisia medioita itselleen sopivassa määrin. Samalla, kun nuoret ovat ikäryhmistä aktiivisimpia rajoittamaan omaa aikaansa puhelimella ja verkossa, eivät he käytännössä saavuta tavoitteitaan digimedioiden hallinnan suhteen.
Ilmiössä piilee olennainen ristiriita. Moni nuori yrittää muuttaa toimintaansa, mutta omat keinot eivät aina riitä vahvasti arkeen kiinnittyneiden tapojen muuttamiseen. Vaikka nuori itsekin ajattelisi hallinnan haasteen johtuvan itsekurin puutteesta, on digitaalisten medioiden teknologisia koukkuja hyvin vaikea vastustaa.
Aikarajat, ilmoitusten sulkeminen ja sovellusten poistaminen voivat helpottaa käyttöä hetkellisesti, mutta ne eivät vielä auta ymmärtämään, miksi puhelin tai pelaaminen ylipäänsä vetää puoleensa tai mitä tarpeita ne elämässä täyttävät. Koska digilaitteiden käyttö kietoutuu opiskeluun, sosiaalisiin suhteisiin, vapaa-aikaan, palautumiseen ja moniin psykologisiin tarpeisiin, sen hallintaa ei ole tarkoituksenmukaistakaan jättää vain yksilön vastuulle.
Kestäviä tuloksia ei nuori voikaan saavuttaa uusia rajoituksia lisäämällä ennen kuin omaa toimintaa on tarkastellut kriittisesti. Moni digimedioihin liittyvä haitallinen tapa on kehittynyt tavaksi tai automaatioksi, eikä ympäristö tarjoa vaihtoehtoja, joihin upota digimedioiden sijaan. Siksi toimiva tuen muoto olisikin yhdistää itsereflektio ja ympäristön tuki.
Oppilaitos luontaisena ympäristönä voisi tarjota opiskelijalle konkreettisia vaihtoehtoja automaattiseksi muuttuneelle puhelimen käytölle samalla, kun nuorelle tarjotaan välineitä omien motiiviensa, käyttötapojensa ja digimedian vaikutusten tunnistamiseen.
Viiden teeman kautta kohti tietoisempaa digiarkea Sosped-säätiön ja Kesälukioseuran kehittämä Digilepo toimii esimerkkinä toiminnasta, joka tukee muutosta digimedioiden käytössä sekä yksilöllisen käsittelyn että ympäristön tuen kautta. Digilepo on ensisijaisesti toisen asteen oppi-