Edellisellä valtuustokaudella 2009–2012 Vantaa linjasi toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenver-taisuustyö painopisteiksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen sekä sukupuolivaikutusten arvioinnin eli suvauksen käyttöönoton kaikessa toiminnassa.
Nämä edellyttävät, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä valmisteltaessa ja toteutettaess otetaan huomioon se, miten ne vaikuttavat naisiin ja miehiin. Suvaukseen puolestaan tarvitaan määrällistä ja laadullista tietoa sukupuolittain, tiedon analysointia ja soveltamista perustyöhön sekä seurantaa ja arviointia. Esimerkiksi vuonna 2011 jokainen toimiala suvasi vähintään yhden vastuullaan olleen talousarviotavoitteen. Tukea valtavirtaistamiseen ja suvaamiseen saatiin Valtavirtaistaminen käytäntöön -ESR-hankkeesta. Hankkeen avulla toteutettiin muun muassa suvauskoulutuksia. Vantaan kaupungin toimintamalli on osoittautunut sisäisesti toimivaksi. Vantaa on myös osallistunut alan yhteistyöhön kotimaassa ja Euroopassa.
Vantaa on saanut kansallista ja kansainvälistä arvostusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölleen. Vantaan kaupungissa toteutettu tasa-arvo koulutusprosessi on valittu hyväksi käytännöksi Euroopan tasa-arvoinstituutin EIGE:n toimesta vuonna 2012. Vantaan koulutusten vahvuutena on ollut muun muassa käytännöllisyys ja tarvelähtöisyys.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edellyttää pitkäjänteistä työtä ja kehittämistä. Tätä työtä tullaan jatkamaan Vantaalla valtuustokaudella 2013–2016. Koulutuksella on suuri merkitys sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden tietoisuuden ja asiaosaamisen lisäämisessä. Myös ennakoiva vaikutusten arviointi (evaus) sisältää aina sukupuolivaikutusten arvioinnin.
Vantaan kaupunki ei voi toimia yksin ja irrallaan muista toimijoista. Tarvitsemme edelläkävijöi-tä sekä rinnalla tekijöitä. Sellaisia kuten Nicehearts ry.
Nicehearts ry. on vahva vantaalainen toimija ja kaupungin kumppani sukupuoli- ja kulttuu-risensitiivisessä työssä, joka kohdentuu erityisesti monikulttuuriseen tyttö- ja naistyöhön.
Sukupuolisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset ilman stereotypioiden uusintamista. Kulttuurisensitiivisyys puolestaan merkitsee herkkyyttä huomioi-da eri kulttuurien erityispiirteitä ilman kulttuurikäsitteen latistamista vain etniseksi taustaksi. Molemmissa on pohjimmiltaan kysymys identiteetin rakentumisesta; pohdinnasta moniulotteis-ten ja ristiriitaistenkin erojen välillä, mikä näkyy tapana olla sukupuolensa ja kulttuurinsa edus-taja yhtä aikaa.
Kummipoikani muutti Etelä-Afrikasta Suomeen vuonna 2004. Hänen äidinkielensä on suomi ja hän on Suomen kansalainen. Lisäksi hänen molemmat vanhempansa ovat valkoihoisia. Tällä hetkellä hän on 10-vuotias vilkas koulupoika; nopea oppimaan uutta ja lahjakas laskettelija. Olen hämilläni, kun kuulen häntä nimitettävän ”saatanan somaliksi”. Paljon on vielä tekemistä. Millainen sukupuoli- ja kulttuuri-identiteetti kummipojalleni kehittyy? Tai miten hänen lapsen-lapsensa elää tulevaisuuden Suomessa? Miltä näyttää hänen elämänsä vuonna 2094.
Heidi Nygren
apulaiskaupunginjohtaja
Vantaan kaupunki