”Valtavirtaistamisen onnistuminen (tasa-arvotyössä) edellyttää uuden toimintatavan ottamista mukaan perustyöhön. Vantaan kaupunki on hyvä esimerkki onnistuneesta valtavirtaistamisesta. Siellä on tehokkaasti yhdistetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu osaksi toiminnallista ja henkilöstöpoliittista suunnittelua. Työvälineeksi on kehitetty työkirja, ja kunnan luottamushenkilöt ovat mukana työssä. Kaikkiin toimenpiteisiin on tarkasti määrätty vastuutaho. Kunta on sukupuolten välisen tasa-arvon käytännön toteuttajana mahtiasemassa…”
(Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen, Pirkon palsta, Tasa-arvo –lehti 4/2010)
Kun isoäitini syntyi vuonna 1909, Suomi oli toisenlainen. Hän ei voinut käydä koulua, koska kenkiä ei ollut kaikille. Hän aloitti oman työuransa 12-vuotiaana piikatyttönä naapurikylän talossa. Tyttäreni syntyi 2004 ja on nyt 9-vuotias musiikkiluokkalainen, joka soittaa sekä viulua että pianoa. Lisäksi hän pelaa jalkapalloa ja käy tanssitunneilla. Maailma on täysin toisenlai-nen.
Suomessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on lisääntynyt rajusti, mutta silti Suomi ei ole tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kaikille. Ei edes Vantaalla. Sukupuolella on väliä ja kulttuurisella taustallakin on väliä. Se näkyy tilastoissa, kun niitä katsotaan kulttuuri- ja sukupuolisensitiiviset silmälasit silmillä.
Vantaalla sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen työote näkyy tasa-arvotyön osatekijänä. Vantaalla suvaus eli sukupuolenvaikutuksen arviointi on tehnyt näkyväksi toiminnallisen tasa-arvon pal-veluiden kehittämisessä.
Sukupuolivaikutuksen arvioinnin kansainväliset alkujuuret juontavat YK:n naisten maailman-konferenssiin vuodelle 1995. Tämän jälkeen useiden maiden hallitukset ovat pyrkineet ulotta-maan sukupuolten tasa-arvon kaikkialle julkiseen hallintoon.
Vantaallakin on oma historia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisessä kaupungin pää-töksenteossa ja palveluissa. Vantaan pyrkimyksenä on valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo yhtälailla niin toiminnassa kuin päätöksenteossakin. Viimeisen kohdalla tämä tarkoittaa demo-kratiavajeeseen vaikuttamista ja yritystä korjata tätä vajetta.
Vieläkin ajankohtainen vantaalainen Työkirja tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta ohjaa suku-puolten välisen tasa-arvon ja kaikkien ihmisten välisen yhdenvertaisuuden kehittämistä Vantaan kaupungin toiminnassa. Työkirja on vuodelta 2006 ja se sisältää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien vaatimat suunnitelmat. Suunnitelmissa yhdistyy henkilöstöpoliittinen (kaupunki työnantajana) sekä toiminnallinen (kaupungin päätöksenteko ja palvelut) näkökulma. Suunni-telmakokonaisuutta on tarkoitus päivittää uudistuneen tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain tul-tua voimaan vuonna 2013.
Vantaa liittyi Eurooppalaiseen peruskirjaan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta vuonna 2007. Sen kautta kaupungin päättäjät ja viranhaltijat ovat sitoutuneet julkisesti naisten ja miesten tasa-arvon periaatteeseen sekä toteuttamaan muun muassa sukupuolivaikutusten ar-viointia. Peruskirja toimii yhtenä lisävelvoitteena tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien ohella.
Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen Vantaa