Johdanto
Työskentelen tällä hetkellä kaupunkiorganisaatiossa kahden eri yksikön, katu- ja
viherpalveluiden sekä rakennusvalvonnan, alaisuudessa ja olen päässyt näin aitiopaikalta
seuraamaan ja vertailemaan niiden sisäisen viestinnän toimivuutta. Molemmat yksiköt
kuuluvat samaan yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden palvelualueeseen ja molemmilla on
käytössä samat viestinnän ohjeet ja ammattilaiset. Rakennusvalvonnalla on takanaan pitkä
historia erillisenä rakennusvalvontavirastona, jonka toimintatavat olivat muotoutuneet
pieneen työyhteisöön sopiviksi. Organisaatiomuutoksen myötä rakennusvalvonnastakin tuli
osa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluita. Samoihin aikoihin tapahtunut kuntaliitos ja muutto
uusiin tiloihin Ympäristötaloon aiheuttivat suuria mullistuksia molempien yksiköiden niin
henkilöstömäärässä kuin toimintatavoissakin.
Työyhteisön sisäinen viestintä vaikuttaa omaan työhöni tällä hetkellä paljon ja ei vähiten
siksi, että yksiköiden välillä on merkittäviä eroja sisäisen viestinnän toteuttamisessa.
Työyhteisön sisäinen viestintä herättää työpaikoilla usein monenlaisia tunteita ja usein siitä
kuuleekin myös negatiivista palautetta. Halusin perehtyä aiheeseen ensin teoriapohjalta ja
sen jälkeen hiukan peilata sitä oman työympäristön kautta.
Työyhteisöviestinnän vaikutus työhyvinvointiin on laaja ja suhteellisen vähän tutkittu asia,
mutta halusin kuitenkin tuoda senkin osaksi tätä analyysiä. Viestintä mielletään
vuorovaikutteiseksi toiminnaksi ja luottamus on siinä keskeisessä asemassa. Tätä kautta sen
vaikutus työhyvinvointiin on varmasti suurempi kuin on osattu ajatella.
2