Uusiseelantilaistutkijat Lee, Vargo ja Seville (2013) ovat luoneet työkalun organisaatioiden resilienssin arvioimiseen ja kehittämiseen. He jakavat resilienssin kahteen toiminnalliseen tekijään mukautumiskapasiteettiin ja suunnitteluun, jotka jakautuvat 13 laadulliseen osatekijään. Nämä laadulliset osatekijät voi myös nähdä uudistumiskykyisen organisaation toimintatapoina, jotka voidaan sijoittaa kolmen yläkategorian alle; ihmistä arvostava johtaminen ja kulttuuri, muutosvalmiuden oppiminen ja vuorovaikutuksen rakentaminen (Janhonen 2018). Janhosen mukaan keskeistä on tiedostaa organisaation uudistumiskyvykkyyden olevan kehittyvä ominaisuus, jota on tärkeää kehittää tilanteen ollessa normaali. Hän haastaakin organisaatioita panostamaan uudistumiskyvykkyyteen, eikä pelkästään turvallisuushakuisesti siihen mikä tuottaa toimeentuloa tässä hetkessä.
Lähteet
Janhonen, M. 2018. Resilienssi auttaa organisaatioita selviämään kompleksisessa toimintaympäristössä. Työelämän tutkimuspäivien 2018 konferenssijulkaisu. [viitattu 20.2.2020]
Lee, A.V., Vargo, J. ja Seville, E. 2013. Developing a tool to measure and compare organizations’ resilience. Natural Hazards Review 14, 29–41. [viitattu 20.2.2020]
Poijula, S. 2018. Resilienssi muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja.
Työterveyslaitos. Mitä on resilienssi. [Viitattu 20.2.2020]
lähesty muutoskyvykkyyden aihetta pelaamalla leikkimielistä muka-peliä
kuinka resilientti oma organisaatiosi on?
tee työterveyslaitoksen resilienssi-pikatesti