Teksti: Johanna Irjala
MITÄ ON RESILIENSSI?
Mitä yhteistä on sanonnoilla ”asenne ratkaisee aina”, ”vaikeuksien kautta voittoon” ja ”suomalainen sisu”? Ne kaikki sopivat kuvaamaan osaltaan sitä, mistä resilienssissä on kyse. Resilienssi-termi on Soili Poijulan (2018) mukaan lainattu fysiikasta, jossa sillä tarkoitetaan materiaalin kimmoisuutta ja iskunkestävyyttä sekä rasittuneen kappaleen kykyä palautua ennalleen puristavan paineen aiheuttamasta muodonmuutoksesta. Kun puhutaan yksilöiden ja organisaatioiden resilienssistä on fysiikan termi todellakin yksinkertaistettu kuvaus monimuotoisesta ja monilla eri aloilla nykyään käytetystä termistä.
Resilienssissä on kyse siitä, miten kohdata muutoksia tai vaikeuksia ja pysyä silti toimintakykyisenä, hyödyntäen kokemustaan tulevaisuuden ennakointiin. Resilientti yksilö tai organisaatio ei lamaudu toimintakyvyttömäksi haasteiden edessä, vaan tarttuu toimeen luottavaisena etsien sinnikkäästi ratkaisua, jotta pystyy jatkamaan toimintaansa. Nykykäsityksen mukaan resilienssi ei ole yleinen ominaisuus tai persoonallisuuden piirre, vaan käyttäytymistä, ajattelua ja toimintaa, joita kuka tahansa voi oppia ja kehittää. (Poijula 2018)
MITÄ ON ORGANISAATION RESILIENSSI?
Poijulan (2018) mukaan organisaation resilienssillä ymmärretään sen kykyä muuttaa ja sopeuttaa toimintaansa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä muutosta ennakoiden, että siihen reagoiden. Organisaation hyvät toimintatavat voivat lisätä resilienssiä tiedostamatta, mutta resilienssiä voi myös lisätä tavoitteellisesti. Organisaation resilienssiin vaikuttaa oleellisesti sen johtaminen ja johtajan mukautumiskykyisyys sekä taidot hyödyntää ongelmia mahdollisuuksina rakentaa organisaation voimavaroja.
Työterveyslaitos (2017) kuvaa resilienssin olevan sujuvaa ja joustavaa toimintaa yllättävissäkin tilanteissa sekä ennakointia ja yhdessä oppimista. Erilaiset työyhteisöjen ongelmat tarjoavat mahdollisuuden kehittää toimintaa, kun niistä otetaan opiksi tulevaan toimintaan. Resilientti työyhteisö kehittää yhdessä parhaan tavan toimia. Työyhteisöissä on tärkeää myös pysähtyä analysoimaan ongelmia ja ratkaisuja osana laajempaa kokonaisuutta tilannekohtaisten pikaratkaisujen lisäksi.
Johdanto