Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusraportissa Työhyvinvointimatriisi. Tietoja kerättiin Espoosta vuosina
’Miten kuntaesimies voi parantaa työhyvinvointia? (2015) 2012–2015.
on pohdittu mittareiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
”Tutkimuksen kysymyspatteristo annettiin Espoon kaik-
Raportin laativat Jaana-Piia Mäkiniemi, Kirsi Heikkilä-Tammi ja kien 700 esimiehen käyttöön, mutta aktiivisesti mukana tut-
Marja-Liisa Manka. kimuksessa oli noin 30”, kertoo Jaana-Piia Mäkiniemi.
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ennakoivia ja voimava-
Tutkimus paljasti, että käytössä olevat mittausjärjestel-
rakeskeisiä mittareita sekä tukea kehitystä, jossa kerätty tieto mät kylläkin toimivat erinomaisesti organisaatiotason tieto-
muuttuu toiminnaksi. Aikaisemman alan tutkimuksen perus- johtamisen tukena Espoossa, mutta ne eivät riittävästi tue
teella tiedettiin, että työhyvinvointia kyllä kunnissa mitataan, esimiestä: niitä ei voi hyödyntää tarpeen niin vaatiessa,
mutta mittauksilla saadun tiedon käyttö kehittämiseen onkin sit- tulosten saaminen ei ole välitöntä eivätkä kaikki työpaikat
ten jo paljon harvinaisempaa. saa tietoja käyttöönsä. Lisäksi nämä mittarit eivät juurikaan
Casena tutkimuksessa oli Espoon kaupunki, jossa
oli vanhastaan käytössä mittausjärjestelmät Kunta10 ja
36 proresto 4/2019
suuntaa ajatuksia voimavaroihin, ennakointiin ja kehittä-
miseen.