proresto 2+3/2019 | Page 45

hin. Lisäksi saksalaisilla on mielikuva Pohjoismaista hintatasol­ taan kalliina maina. Markkinoinnin näkökulmasta hän korosti tarinallistamista ja vahvaa keskittymistä paikallisuuteen. Verkos­ tojen merkitys tulee myös muistaa. Saksassa ja Itävallassa val­ taosa toimijoista on pieniä perheyrityksiä, jotka toimivat tiiviisti yhdessä ja voivat kukin keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Asiakaslähtöisyys ei saa olla pelkkää puhetta Itävallassa luonto on keskeinen elementti palveluiden myyn­ nissä. Puhtaat vedet, luontoaktiviteetit, lähellä ja puhtaista raaka-aineista tuotettu ruoka sekä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Kuulostaako tutulta? Näillä samoilla elementeille me Suomessa asioita teemme. Erotuksena se, että Itävalta on parempien kul­ kuyhteyksien päässä ja ympärillä olevat ihmismassat ovat suu­ remmat. Mikä muu erottaa meidät? Kokemuksemme pohjalta: ylpeys ja rohkeus tuoda oma osaaminen esille, tuotteistaa ja tarinallistaa asioita. Tärkeintä olisi tehdä asioita keskittyen ja uskoen valittuun suuntaan. Puhumme paljon tuotteistamisesta, mutta rohkeus tehdä asioita ja keskittyä puuttuu vielä monessa­ kin kohdassa. Toisaalta voimme monessa asiassa katsoa myös peiliin. Miten turismi ja matkailu Suomessa voi kehittyä, jos itse suun­ taamme aina ulkomaille etsimään uusia elämyksiä, jotka toi­ saalta perustuvat samoihin vahvuuksiin kuin meillä kotimaas­ sammekin on. Palvelukulttuurimme ei voi kehittyä, jos emme itse aktiivisesti myös toimi kuluttajina ja vaadi palveluiden laadulta Hotelli Bareiss. enemmän. Meidän täytyy myös panostaa taloudellisesti omiin palveluihin, jotta kehittyminen tätä kautta olisi mahdollista. Pal­ veluosaamista opetettaessa puhutaan paljon asiakaslähtöisyy­ Alue sijaitsee kaukana suurista kaupungeista, mutta yri­ tykset ovat onnistuneet pysymään kilpailukykyisinä uusiutu­ destä, mutta olemmeko todella sisäistäneet mitä se asiakasraja­ pinnassa tarkoittaa ja kuinka se käytännössä tehdään? n malla säännöllisesti. Alueen toimijoiden vahvuutena on vahva verkostoituminen. Ei ole sellaista asiaa, jota hotellit eivät asi­ akkailleen pysty toteuttamaan oli vuorokauden aika mikä tahansa. Erikoisuutena tällä alueella on yhteensä 8 Michelin- tähteä, joista kolme on hotelli Bareissilla, jossa myös vierai­ limme. Kun muistetaan, että sijainti on ”keskellä ei mitään”, voidaan tätä pitää varsin erinomaisena suorituksena. Paikallisuus ja yksilöllinen palvelu Ongelmina Suomen näkökulmasta Specht toteaa olevan sijain­ nin, tuotteistamisen puutteen sekä uusiutumattomuuden. Suo­ messa palvelukulttuuri on hyvää, mutta kuitenkaan asiakkaan yksityiskohtaisia toiveita ei kysytä ja niitä ei haluta oma-aloit­ teisesti tyydyttää. Pääkaupunkiseudulla tarjontaa ja mahdolli­ suuksia on hänen mielestään huomattavasti enemmän kuin Itä- Suomessa, jossa kaikki kaupungit muistuttavat toisiaan ja tar­ joavat hyvin samantasoisia ja -sisältöisiä palveluita. Professori Fuchs puolestaan totesi, että Suomen haasteet matkailun kehittymiselle ovat maamme sijainti ja sää. Näihin emme voi vaikuttaa. Saksa ja Itävalta, jotka tässä artikkelissa olivat vertailukohteena, sijaitsevat väestörikkaalla ja sään suh­ teenkin houkuttelevammalta alueella verrattuna pohjoisiin mai­ Tiina Tuovinen toimii lehtorina Matkailu- ja palveluliike- toiminnan koulutuksessa Kaakkois-Suomen Ammattikor- keakoulussa, Xamkissa. Työtehtävät ovat opetus, opis- kelijavastaavan tehtävät sekä projektityö. Opettajavaih- dossa Tiina Tuovinen on ollut Saksassa useita kertoja sekä Hochschule Niederrhein Mönchengladbachissa että Duale Hochschule Baden-Württemberg Ravensburgissa. Vaihto-opettajana opetusaiheet ovat liittyneet prosesseihin matkailu- ja ravitsemisalalla. Anu Rantanen toimii lehtorina Matkailu- ja palveluliiketoi- minnan koulutuksessa Kaakkois-Suomen Ammattikorkea- koulussa, Xamkissa. Työtehtävät ovat opetus, opiskelija- vastaavan tehtävät sekä koulutusvastaavana toimiminen. Opettajavaihdossa Anu Rantanen on käynyt useita kertoja Duale Hochschule Baden-Württemberg Ravensburgissa. Vaihto-opettajana opetusaiheet ovat liittyneet prosesseihin matkailu- ja ravitsemisalalla. 2–3/2019 proresto 45