Tuotantotekniikassa joustavan piensarjatuotannon aktiivinen tutkimus on omalta osaltaan tukenut uusimpien tekniikoiden käyttöönottoa. Tuotantotekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitusmahdollisuudet ovat tosin viime vuosina heikenneet, mikä on muuttanut henkilöresurssien suuntautumista tuotantotekniikan sijasta taloudellisesti vakaampiin kohteisiin. Automatisointia myös palvelutuotantoon Baumolin lain mukaan teollisuudessa on helpompi nostaa tuottavuutta kuin palveluissa. Tuottavuuserot ovat kuitenkin nousseet teknisten kehitysaskelten mukana kestämättömän suuriksi samalla kun tuloratkaisut ovat nostaneet palvelujen hintaa. Palveluidemme tuottavuuden taso ei ole noussut viime vuosina ollenkaan. Syynä voidaan pitää hallintomme ja palvelutuotantomme erittäin nuivaa suhtautumista automaation hyödyntämiseen. Esimerkiksi virikerobottien käyttö dementoituneiden vanhusten hoidon tukena on todettu vähentäneen oleellisesti mielialalääkkeiden tarvetta. Potilaat ovat virkeämpiä ja hoitotyö on tältä osin kevyempää. Tanskassa virikerobottien käyttö on laajentunut jo koskemaan koko maan dementiapotilaiden hoitoa. Mitähän tapahtuisi, jos sairaaloidemme tai ison rakennustyömaan työtehtävien suunnittelu ja logistiikka suunniteltaisiin tehdasteollisuuden kehittynein menetelmin? Lypsyrobotit ovat sentään vakiinnuttaneet asemansa kaikissa yli 70 lehmän navetoissa raskaan työn tekijöinä viime vuosina. Kehityspotentiaalin hyödyntäminen Tuotteiden konstruktioiden kaikenpuolinen kehittäminen erityisesti automaatiolaitteiden käyttöä edistämään on ehkäpä suurin hyödyntämätön potentiaalimme. Tämä kehitystyö vilkastui elektroniikkateollisuutemme kukoistuksessa ennen vuotta 2000. Nokian silloinen menestys perustui suurelta osin tuotteiden valmistettavuuden määrätietoiseen kehitykseen. Tämä tietämys levisi myös alihankkijaverkostossa laajalle. Tämäkin toiminta on hiipunut vuosien myötä, vaikka kiistatta voidaan edelleen osoittaa vähintään 20% säästöpotentiaali työajassa tuotteiden valmistettavuuteen panostetaessa t niin pienissä kuin suurissakin tuotteissa. Tyypillinen tekninen kehitystyö törmää usein ratkaisemattomalta näyttävään ristiriitaan. Ongelmanratkaisumetodiikat ovat korealaisen S amsungin ja usean muun Kaukoidän nousevan teollisuusyrityksen menestyksen taustalla. Meillä näiden menetelmien hyötykäyttö on jäänyt harrastelutasolle. CE-merkinnän ulottaminen rakentamisen komponentteihin lähimmän vuoden sisällä tulee oleellisesti muuttamaan hitsaavan teollisuuden laadunvalvontaa Suomessa. Viennissä CE-merkinnät ovatkin jo pakollisia. Tässä yhteydessä hitsaussuunnittelijoiden vastuu suunnitelmistaan nousee oleellisesti. Tämä laatujärjestelmien ajankohtainen ja pakollinen kehitys osuu nyt yrittäjien eläköitymisen kanssa päällekkäin. Konepajojen sukupolvenvaihdokset saattavat hidastaa näitä perustavan laatuisia kehitystarpeiden toteutuksia.
Digitaalinen suunnittelu luo perustan Teollisuuden järjestelmissä potentiaali on suuri 3D-suunnittelussa, jolloin digitaalisten mallitietojen sekä parametrisen suunnittelun hyödyntäminen avaa uusia mahdollisuuksia perinteisiin toimintatapoihin verrattuna. Innovaatiotoiminnalle se luo myös aivan uusia mahdollisuuksia: tuotteiden kustannuksia ja parannusmahdollisuuksia voidaan varsin helposti tutkia. Nopeasti kehittyvä 3D pikavalmistus avaa uusia mahdollisuuksia konstruktiotekniikassa. Säästöt mallipohjaista tekniikkaa käyttämällä ovat moninkertaisia verrattuna panostuksiin. Vain kilpailijoitamme paremmat tuotteet ja siten niiden paremmat markkinointiedellytykset rohkaisevat teollisuutta investointeihin. Miten innovoidaan? Nykyajan tuotteet ovat moniteknisiä. On osattava hakea relevanttia tietoa ja uutta teknologiaa sekä hyödyntää toisten jo keksimiä ratkaisuja. On käytettävä sopivaa menetelmää tai lähestymistapaa kuhunkin erikoistarpeeseen. Ideointi- ja innovointimenetelmiä on eräiden lähteiden mukaan satoja. On siis otettava ja opittava niistä soveliaimmat ja ryhdyttävä tiimityöskentelyyn. Pätevinkään tuotesuunnittelija ei enää hallitse kaikkea tarvittavaa osaamista, vaan on käytettävä monitaitoista työryhmää. Kysymys on uudesta tavasta innovoida. Tässä yhdistetään omien tuotteiden ongelma-alueiden määrittely, uuden tiedon ja teknologian haku, tietotekninen suunnittelu sekä innovointimenetelmät. Tällaisella työskentelyllä on etuja: saadaan parannettuja tuotteita ja tuotantoprosesseja. Tärkeää on, että ne tuottavat nopeita ja mitattavia kustannussäästöjä. Konepajayrittäjien sukupolvenvaihdos Teknologiateollisuus on arvioinut lähimmän 10 vuoden aikana eläköityvän 25??% konepajayrittäjistämme. Sukupolvenvaihdoksen lähestyessä tyypillisesti investointihalukkuus luontaisestikin pienenee. Nyt on jo selvää, että kaikki yritykset eivät pysty investoimaan uusiin suunnittelu- ja tuotantojärjestelmiin. Julkisen vallan toimia täytyy terästää, jotta yritykset alkavat voimakkaasti kehittää osaamistaan tuotteiden ja tuotannon osalta. Kun toimeen tartutaan Edellä esitetyn perusteella huoli on tuotekehityksen ja tuottavuuden kehitystyöhön panostamisesta ja alenevan tuottavuuskehityksen trendin pikaisesta muuttamistarpeesta. Tämä koskee niin julkisen panosten suuntaamista kuin yksityisten yritysten kehitystyön toteutusta. Ainoastaan teollisuudessa jatkuva ja myös pikaisesti palvelualoille laajentuva tuottavuuden kehitystyö takaa meille suomalaisille entistä vakaamman tulevaisuuden. Edellytykset tähän kehitystyöhön eivät ole meiltä Suomessa mihinkään kadonneet. Kansallinen tahtotila on, toivottavasti vain väliaikaisesti, hiipunut. n
1/2013
prometalli 33