6 prologistiikka 1 / 2021

TEKSTI : ARI MONONEN

Selkeä enemmistö – yli 80 prosenttia – maaliikenteen rahtitavarasta kuljetetaan tieverkossa . Rautateiden osuus rahtikuljetuksista on nykyään noin 12 – 13 prosenttia .

” Tieverkon kunto kuitenkin rapistuu , joten siihen tarvitaan tuntuvia lisäpanostuksia ”, sanoo Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry : n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen .

” Olisi sitouduttava paremmin tieverkoston korjausvelan poistamiseen ja ohjattava rahaa tiestön ylläpitoon . Nyt rahoitusta ohjataan enemmänkin ratahankkeisiin , tai niin ainakin puhutaan .”

” Nyt kun esimerkiksi Kemiin kaavaillaan uusia metsäteollisuuden investointeja , sielläkin pohditaan junakuljetuksia puutavaran viemiseksi jalostukseen – mutta varmasti uusi tehdas lisää myös puun maantiekuljetuksia .”

Lehtosen mukaan monet nyt suunniteltavat raideinvestoinnit palvelevat suurelta osin työmatka­ ja muuta henkilöliikennettä .

” Esimerkiksi ’ Tunnin juna ’ ­hankkeet nopeuttavat nimenomaan henkilöliikennettä . Ei ole tiedossa , että VR : llä olisi aikeita esimerkiksi käynnistää yhdistettyjen kuljetusten kokeilua .”

Määrärahat tiukoilla Lehtonen on huolissaan parhaillaan käynnissä olevan valtakunnallisen 12­vuotisen liikennejärjestelmäsuunnittelun painotuksista . Suunnitelmassa on tarkoitus päättää Suomen eri liikennemuotojen pitkäjänteisestä rahoituksesta ja kehityksestä vuosina 2021 – 2032 .

” Alun perin suunnitelmassa kaavailtiin tieverkolle vain 39 prosentin rahoitusosuutta , kun taas raideverkolle olisi osoitettu yli puolet määrärahoista . Tähän SKAL sai sentään hiukan muutosta – nyt tieverkon osuus on nostettu 45 prosenttiin – mutta sekin on huolestuttavan vähän .”

” Tien päällä kulkee sekä ihmisiä että tavaraa . Tieverkolle olisi saatava enemmän määrärahaa kuin rautateille ”, Lehtonen korostaa .

Tienhoidon määrärahoihin on hiljattain saatu jonkin verran lisäystä , samoin teiden talvikunnossapidon rahoitukseen . ” Teiden talvikunnossapito vaati yhä tehostamistoimia , mutta ainakin ongelma on tiedostettu . On saatu aikaan myös uusi urakkamalli , jossa tienhoidosta maksetaan tehdyn työn eikä varautumisen perusteella ”, Lehtonen kiittelee .

Tienpidossa haasteita Väyläviraston loppuvuodesta 2020 julkistaman selvityksen mukaan tienkäyttäjien tyytyväisyys pääväylien päällysteiden kuntoon on jonkin verran noussut edellisvuoteen verrattuna . ” Silti on vielä paljon tehtävää , ja myös tienpidon valvonta ontuu ”, toteaa Lehtonen .

” Tienpitoon tarvittaisiin automaattista valvontaa . Olisi asennettava antureita teillä liikkuvaan kalustoon , jotta saataisiin reaaliaikaista dataa tienhoidosta . Muutamissa tiepiireissä näin on jo tehtykin .”

Alemman tieverkoston kunnossapitovälit ovat pitempiä kuin päätieverkolla , joten pienet tiet ehtivät mennä huonoon kuntoon . Toisaalta alempaa tieverkkoa on kilometreinä paljon enemmän kuin pääteitä .

Vuoden 2020 lopulla Suomessa oli Väyläviraston tietojen mukaan noin 7 400 kilometriä huonokuntoisia päällystettyjä teitä .

Lehtonen arvioi , että tieliikenteen sujuvuuden parantaminen uusilla investoinneilla ja tehostetulla tienhoidolla vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi , jopa 2 – 5 prosenttia .

Nykyistä parempikuntoiset tiet lisäisivät myös liikenteen turvallisuutta .

” Tarvittaisiin esimerkiksi parempia ja väljempiä liittymiä . Isoimmat rekat joutuvat kääntyessään monesti koukkaamaan vastaantulevan liikenteen kaistan kautta . Ahtaita liittymiä olisi parannettava korjausinvestoinneilla ”, Lehtonen suosittaa . n

1 / 2021 prologistiikka 7

22 prologistiikka 1 / 2021

TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN

Maaliskuussa 2021 startannut laaja-alainen SMARTER-projekti keskittyy digitalisoimaan sataman toimintoja tavoitteenaan tuottaa helposti toistettavia ratkaisuja matkustaja- ja rahtiliikenneterminaaleille . Projekti on osa DIMECCin Sea for Value -ohjelmaa , jossa luodaan valmiuksia älykästä ja itseohjautu- vaa meriliikennettä varten .

DIMECC : in fasilitoimassa projektissa tutkimusta toteuttavat Turun yliopiston lisäksi Åbo Akademi , Novia , Turun AMK ja Jyväskylän yliopisto . Projektin teollisuuskumppanit ovat Attracs , ADE , Awake . ai , Brighthouse Intelligence , Focusplan , Lingsoft , Nodeon , Teleste ja Visy . Muita kumppaneita ovat Finnlines , Fintraffic VTS ja Tallink Silja sekä Helsingin Satama , Turun Satama ja Traficom .

Älykäs satama mullistaa kuljetusketjut Kun suuret markkinat ja teollisuuden keskukset ovat kaukana , kannattaa kuljetuksissa ottaa kaikki hyöty irti digitalisaatiosta . Älykkäät satamat ovat keskeisessä roolissa tulevaisuuden kuljetusketjuissa : fiksut satamatoiminnot kytkevät merikuljetukset muihin kuljetusmuotoihin ja mahdollistavat tehokkaat kuljetusketjut . Projektissa otetaan huomioon logistiikkaketju rekkaliikenteestä satama-alueelle ja lastauslaiturilta väylälle .

Ekosysteemijohtaja Jukka Merenluoto DIMECC : istä uskoo , että SMARTER-projekti nostaa digitalisaation tasoa koko kuljetusketjussa :

” Eri osasten yhdistäminen ja datan jakaminen vie eteenpäin koko ketjun automaatiota , tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä ”, Merenluoto toteaa .

Sekuntipeliä satamassa ? SMARTERin yhtenä tavoitteena on , että aluksen satamassakäynti tehostuu , jolloin hiilidioksidipäästöjä saadaan painettua alemmas . Laivan kääntöaika lyhenee esimerkiksi sillä , että tarkka tieto aluksen saapumisajasta saadaan välitettyä eri toimijoille . Kun tämä tieto välittyy reaaliaikaisesti satamaan saapuville rekoille , ne voivat ajoittaa tulonsa ja reittinsä oikein . Näin lasti saadaan purettua ja lastattua mahdollisimman nopeasti .

Ohjelmassa ovat mukana sekä Turun että Helsingin satamat , joihin liikennevirrat kulkevat kaupungin läpi . Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm toteaa , että yhtiön toiminnalle on tärkeää pystyä ohjaamaan sataman liikennevirrat sujuvasti ja turvallisesti kaupungin muiden toimintojen ja rakenteiden keskellä .

” Myös sataman kenttäalueiden käytön tehostuminen digitalisaation ja automatisoinnin kautta on tärkeää ”, hän lisää .

Optimoi lastaus ja purku Useissa Suomen satamissa liikennöivä Finnlines on kiinnostunut optimoimaan lastausta uusien alusten kapasiteettia vastaavaksi muun muassa Naantalista Kapellskäriin kulkevalla reitillä .

Kimmo Kostia , Head of Group IT Hardware , Finnlines , kertoo yrityksen etsivän Smarterin kautta ratkaisuja siihen , miten se voi paremmin hyödyntää käytettävissä olevaa satamaaluetta siten , että rekkaliikenteen ja matkustajaliikenteen lastaus ja purku sujuvat tehokkaasti .

” Pyrimme kehittämään moderneja , digitaalisia ratkaisuja tehokkaaseen ja joustavaan tavara- ja matkustajavirtojen ohjaamiseen . Tällä saamme parannettua asiakaskokemusta sekä omaa ja asiakkaidemme tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä ”, summaa Kostia .

Tehokkuuskärjellä , turvallisuutta unohtamatta Ihmisten ja rahdin liikkumista pyritään ohjaamaan niin , että se toimii mahdollisimman hyvin sekä sataman että käyttäjän näkökulmasta . Kun matkustajavirtojen liikkeet tiedetään , pys-

1 / 2021 prologistiikka 23

Hinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa . Tarkemmat tilaustiedot : www . prologistiikka . fi / vuositilaus

prologistiikka on korkeatasoinen logistiikka-alan media , joka tavoittaa alan ammattilaiset tehokkaalla kohderyhmäjakelullaan sekä printtinä että digitaalisena .

Median tavoittama kohderyhmä käsittää mm . kuljetusalan yritysten johtajat , osto- ja hankintajohtajat , kehitysjohtajat , kuljetus- ja liikennejohtajat , satamajohtajat , kuljetuskaluston huollosta vastaavat sekä varastoinnista vastaavat henkilöt .

www . prologistiikka . fi

Tilaajapalvelu Arkisin klo 8 – 16 puh . 03 4246 5309 tai sähköpostilla tilaajapalvelu @ jaicom . com