prointerior 5/2017 | Page 12

Metalliverkko- ja reikälevyt tuovat moni-ilmeisyyttä Karanor Oy perustettiin vuonna 1993. Sen päätuotteita ovat reikä- ja verkkolevyt, hitsatut ja kudotut lankaverkot sekä metalliset julkisivuratkai­ sut. Yrityksen konttori ja varasto sijaitsevat Vantaalla ja siellä on yli 300 erilaista tuotenimikettä Euroopan johtavilta toimittajilta. ”Tilausvalikoimassa niitä on moninkertaisesti. Verkko- ja reikälevyt ja muutkin metallituotteet soveltuvat rakennuksiin hyvin, koska ne ovat pit­ käikäisiä”, vakuuttaa Karanor Oy:n myynti-insinööri Dick Seger. ”Teräslevyihin saadaan rei’ityksellä erilaisia kuvioita, joiden avulla esi­ merkiksi julkisivuihin saadaan moni-ilmeisyyttä.” Tämäntyyppisiä julkisivulevyjä on jo asennettu muun muassa pääkau­ punkiseudulla sähkökeskuksiin, liikerakennuksiin sekä joillekin metroase­ mille. ”Metallirakenteita voidaan myös maalata halutun värisiksi. Yksi näyt­ tävä viime aikojen esimerkkikohde on Seinäjoen jalkapallostadion, jossa julkisivuun asennettiin sinkittyjä verkkolevyjä”, Seger mainitsee. ” Usein verkkolevyt suunnitellaan yksilöllisesti ja tiettyyn asennuskohteeseen sopiviksi. Yksilöllisiä ratkaisuja ulko- ja sisätiloihin Seger korostaa metallimateriaalien kestävän varsin hyvin Suomen anka­ ria sääolosuhteita. ”Materiaalivaihtoehtoja ovat esimerkiksi alumiini, corten, ruostumaton teräs ja sinkitty teräs.” ”Säänkestävyyttä voidaan vielä parantaa anodisoinnilla tai maalaus­ vaiheessa toteutettavalla korroosionestokäsittelyllä. Esimerkiksi sinkitty ja maalattu metallimateriaali kestää julkisivuissa useita kymmeniä vuosia”, muistuttaa Seger. Toisaalta vastaavanlaisia rakenteita voidaan käyttää myös sisätiloissa vaikkapa ulkonäkösyistä. ”Usein verkkolevyt suunnitellaan yksilöllisesti ja tiettyyn asennuskoh­ teeseen sopiviksi.” ”Esimerkiksi Tampereen Ratinan kauppakeskukseen asennetaan juuri salmiakkiaukkokuvioista verkkolevyä sisäseinäksi. Valkoiseksi maalat­ tava seinä toimii sisustuselementtinä, jolla peitetään näkyvistä LVI-teknii­ kan laitteistoja. Koska levyssä on avointa pintaa, se helpottaa ilman vaih­ tumista”, Seger kertoo. Hänen mukaansa Suomessa olisi vielä paljon käyttömahdollisuuksia verkkolevyrakenteille, kunhan arkkitehdit huomaavat metallilevyjen hyö­ dyt laajemminkin. ”Muun muassa julkisivuissa, aitarakenteissa ja katoksissa verkkolevyt varmaankin tulevat yhä yleisemmiksi.” n 12 prointerior   5  /  17 Teräs taipuu moneksi Aulis Lundell Oy on erikoistunut rullamuovausteknologialla valmistettavien teräsprofiilien valmistamiseen, kevytrakennejärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin sekä teräselementtien valmistukseen. Yhtiö perustettiin vuonna 1980. Sen terästuotteisiin perustuvia ratkai­ suja ovat muun muassa teräksiset väliseinärangat, valmiit väliseinät, ala­ katot, liukuoviseinät ja perustukset. Tehdas sijaitsee Lohjalla. ”Teräs on moderni tämän päivän rakennusmateriaali”, Aulis Lundell Oy:n toimitusjohtaja Leena Lundell-Pendov linjaa. ” Teräksen pintakäsittely korroosion estämiseksi on myös mahdollista. Hän muistuttaa, että teräsrakenteisissa taloissa ei juuri esiinny sisäilma- tai homeongelmia. Jos teräsrunko rakennusvaiheessa kastuu, sitä ei tarvitse vaihtaa. ”Teräs on M1-sisäilmaluokitettu joustava materiaali, joka taipuu monenlaiseen käyttöön: julkisivuihin, liike- ja asuintaloihin – niin raken­ nuksen runkoon kuin pintaankin. Monesti paras rakenne syntyy, kun eri materiaaleja yhdistellään sopivasti.” ”Myös esimerkiksi julkisivuarkkitehtuurille teräs tarjoaa paljon mahdol­ lisuuksia. Se tekee monipuolisten muotojen käytön mahdolliseksi. Suo­ messa on arkkitehtitoimistoja, jotka ovat erikoistuneet teräsohutlevymate­ riaaleihin.” ”Terästä on helppo työstää, vaikka sitä usein toimitetaankin esivalmis­ teina”, Lundell-Pendov toteaa. Teräskennoilla entistä kevyempiä rakenteita Julkisivuihin asennettava teräs on monesti varustettu sinkkikerroksella, joka toimii sääsuojana. ”Sinkki on hivenaine, joten se ei ole ihmiselle haitallinen.” ”Teräksen pintakäsittely korroosion estämiseksi on myös mahdollista. Myös terästehtaat ovat kehittäneet esimerkiksi suojaavia magnesiumpin­ noitteita”, Lundell-Pendov mainitsee. Hänen mukaansa teräs on omiaan myös sisätiloissa käytettäväksi. ”Kun eduskuntataloa korjattiin, korotuslattiat toteutettiin teräsraken­ teisina. Teräksen avulla saatiin tiivis rakenne, ja myös ääneneristävyys ja tärinävaimennus olivat tärkeitä kysymyksiä. Tärinän vähentämiseksi lattia­ rakenteessa on erikoisvalmisteiset tärinävaimentimet ja kaksi kipsilevyä.” ”Äskettäin valmistuneen Espoon sairaalan runkorakenteena on ter­ moranka eli kevyt teräsrunko. Se on ohut, luja ja nimensä mukaisesti kevyt teräsrakenne, jolla pystytään toteuttamaan enintään nelikerroksisia rakennuksia. Kevyt teräskennorakenne painaa vain kolmanneksen vas­ taavan puurangan painosta”, selittää Lundell-Pendov. ”Toisaalta teräs on sataprosenttisesti kierrätettävissä. Toivotta­ vasti teräsrakenteiden hyvät ominaisuudet saadaan Suomessa käyttöön nykyistä laajemminkin.” n