Teräksen ja alumiinin lisäksi julkitilarakentamisessa käytetään esimerkiksi kuparia.
Eri metallimateriaaleja voidaan hyödyntää monin tavoin julkisivurakentamisessa ja muussa arkkitehtuurissa. Nykyään varsinkin julkitila- ja liikerakentamisessa käytetään paljon metalliverhouksia. Monet metallit ovat kestäviä, helposti työstettäviä ja visuaalisesti tyylikkäitä, joten ne soveltuvat erinomaisesti myös rakennusten sisäarkkitehtuuriin.
HILJATTAIN VALMISTUNEEN Länsimetron asemien rakentamisessa käytettiin paljon metallirakenteita.
” Vaikkapa Otaniemen metroasemalla on paljon rei’ itettyjä metallikasetteja, jotka on valmistettu säänkestävästä corten-teräksestä”, kertoo Otaniemen metroaseman pääsuunnittelija, arkkitehti Juho Grönholm Arkkitehtitoimisto ALA: sta.
Corten-teräs on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu. Sen pinnalle muodostuu ulkoilmassa tiivis oksidikerros, joka estää korroosion jatkumisen syvemmälle rakenteeseen. Pinnan oksidi kerros antaa corten-teräkselle ikään kuin ruosteisen värin.
” Teräksen patina ja värisävy viittaavat Otaniemen alueen punatiilisiin rakennuksiin”, selittää Grönholm.
Länsimetron eri asemilla on erityyppisiä esimerkkejä metalliarkkitehtuurista. Muun muassa Urheilupuiston asemalle Espoossa on asennettu vinoneliön muotoisia kuparilevyjä maanpäällisen asemarakennuksen julkisivuihin.
Moderneja rakenteita” Metalli on modernin ajan tuote, jota arkkitehtuurissa on käytetty siinä missä muitakin materiaaleja. Metallirakenteet kestävät hyvin säänvaihteluita ja ovat nopeita asentaa”, Grönholm toteaa.
Arkkitehtitoimisto ALA suunnitteli Norjan Kristiansandiin teatteri- ja konserttitalo Kildenin, joka otettiin käyttöön syyskuussa 2011.
” Rakennuksesta haluttiin tehdä visuaalisesti hyvä ja voimakasilmeinen. Talon kolme seinää on päällystetty mustalla alumiinilla, mutta neljäs seinä on tammea.”
Rakennuksen suuren yhtenäisen tilan vaatimat pitkät jännevälit ratkaistiin teräksisten ristikkorakenteiden avulla. Sittemmin Kilden voitti Suomessa Vuoden Teräsrakenne-palkinnon.
” Julkiset rakennukset ylipäätään ovat hyviä kohteita metallirakentamiselle, samoin kuin liikerakennukset. Toki metalliverhous sopisi asuintaloihinkin, mutta kaupunkien kaavamääräykset voivat olla esteenä”, Grönholm arvioi.
” Teräksen ja alumiinin lisäksi julkitilarakentamisessa käytetään esimerkiksi kuparia. Monesti kupari on kattojen materiaalina, ja sama materiaali voi jatkua myös seinille.” n
”
Teräksen ja alumiinin lisäksi julkitilarakentamisessa käytetään esimerkiksi kuparia.
Kuparia moneen käyttöön Kuparimateriaaleja valmistavan Aurubis Finland Oy: n Building and Construction Architectural-liiketoiminnasta vastaava Ari Lammikko muistuttaa, että kupari on pitkäikäinen ja sääolosuhteita hyvin kestävä materiaali.
” Lisäksi kupari on tyylikäs vaihtoehto. Se sopii erinomaisesti vaikkapa meren äärellä sijaitseviin rakennuskohteisiin, niin ulkonäkönsä kuin kestävyytensä takia”, Lammikko pohtii.
” Seinä- ja kattopintojen ohella kuparia asennetaan usein rakennusten sisälle, esimerkiksi eteistiloihin ja alakattoihin. Kupari on täysin kierrätettävä materiaali, joka ei juuri vaadi huoltoakaan.”
Helsingin uudessa Diakonia-ammattikorkeakoulun rakennuksessa kuparimateriaaleja on julkisivujen lisäksi myös muun muassa sisäportaikoissa.
” Kupari on toisaalta antimikrobinen materiaali, joten vähintään 60-prosenttisia kupariseoksia käytetään muun muassa sairaaloiden ja koulujen ovenkahvoissa ja muissa pintamateriaaleissa. Joissakin sairaaloissa on jopa kuparivalmisteisia suihkutilojen lattiaviemärikansia.”
”
Metalli- ja teräsmateriaalit tekevät monipuoliset julkisivurakenneratkaisut mahdollisiksi.
Metallijulkisivuilla on pitkä historia Ari Lammikko huomauttaa, että metallijulkisivut yleensäkin ovat merkittävä osa suomalaista rakentamiskulttuuria.
” Perinteisesti metallia on käytetty rajallisesti kuorirakenteissa, lähinnä katoissa ja julkisivulistoituksissa sekä koristedetaljeissa.”
Aluksi käytetyt metallit olivat helposti muokattavia kupariseoksia, sinkkiä sekä lyijyä. Teräs-lasirakenteiden yleistyminen kuorirakentamisessa alkoi 1800 – 1900-lukujen vaihteessa.
” Sen jälkeen 1940-luvulla metalliverhoukset toteutettiin lähinnä kuparimetalleilla. Alumiini tuli kuvaan seuraavalla vuosikymmenellä, ensin verhouksissa ja sitten lasi-alumiinirakenteissa”, Lammikko selostaa.
Muun muassa teräksen käyttö yleistyi merkittävästi 1960- ja 1970-luvuilla julkisivurakentamisessa Suomessa.
” Pinnoitettu, maalattu teräsohutlevy nousi 1980- ja 1990-lukujen johtavaksi materiaaliksi. Silloin alumiini, säänkestävä corten-teräs ja ruostumaton teräs tukivat metallijulkisivurakentamisen uusia suuntauksia.”
Lammikon mukaan 2000-luvun alun tyypillinen piirre on ollut lasi- ja metallirakenteiden suosio erityisesti toimitilarakentamisessa.
” Samalla perinteiset materiaalit ovat palaamassa takaisin julkisivurakentamiseen: kupari- ja sinkkiverhousten osuus on lisääntynyt.”
” Metalli- ja teräsmateriaalit tekevät monipuoliset julkisivurakenneratkaisut mahdollisiksi. Suunnittelijoilla on paljon vaihtoehtoja pintojen, muotojen ja järjestelmien suhteen. Kevyillä ja mittatarkoilla komponenteilla päästään laadukkaisiin lopputuloksiin, jotka kestävät aikaa.”
Metallijulkisivuverhouksissa käytetään muun muassa poimulevyjä, kasetti- ja paneelijärjestelmiä, massiivi- ja komposiittilevyjä, metalliverkkorakenteita sekä painomuovattuja levyjä.
” Näiden valmistuksessa tarvitaan tavallisesti profilointi-, särmäys- ja taivutuskoneita”, Lammikko kertoo.
Hänen mukaansa alalla on ammattitaitoisia peltiseppiä ja julkisivuasentajia.
” Jatkuvaa koulutusta kuitenkin tarvitaan, jotta julkisivut osataan tulevaisuudessakin tehdä oikein.” n
5 / 17 prointerior 11