Yhdellä tuotteella toteutettava lämmöneristysratkaisu myös yksinkertaistaa työmaalogistiikkaa ja minimoi pakkausjätteiden määrää .
” Tämäntyyppinen eristeratkaisu voi olla hyvä vaihtoehto tilanteisiin , joissa aikataulut työmaalla ovat tiukkoja .”
” Mikäli eristeen asennusalusta on tasainen , eristystyössä pärjätään hyvin myös kaksikerroseristeellä , jolloin yhdessä tuotteessa on sekä paksu lämmöneristekerros että ohut tuulensuojakerros .”
Vähähiilisiä eristysratkaisuja Puurakentaminen ja etenkin CLT-rakenteet eli ristiinlaminoidut massiiviset puulevyrakenteet yleistyvät rakennusten hiilijalanjälkitarkastelujen myötä . CLT-rakenteisissa ulkoseinissä koko kantava puinen rakenne pysyy kokonaisuudessaan lämmöneristekerroksen lämpimällä puolella .
Tykkä-Vedderin mukaan CLT-rakenteita varten on saatavissa tuulettuva julkisivujärjestelmä , jossa julkisivuverhous kiinnitetään CLT-rakenteeseen lämmöneristekerroksen läpi tähän tarkoitukseen kehitetyillä julkisivuruuveilla .
” Aluksi CLT : n ulkopintaan asennetaan rakennetta palolta suojaava tuulensuojapinnoitettu kivivillaeristelevy , jonka jälkeen eristekerroksen päälle kiinnitetään julkisivuverhouksen kiinnitykseen tarvittava naulauslauta pitkillä julkisivuruuveilla . Tässä ratkaisussa julkisivuruuvien käyttö kannatusjärjestelmänä minimoi kylmäsillat ja siten optimoi tarvittavan eristepaksuuden .” Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä . ” Vähähiilisiin rakenteisiin kehitetyt vähähiiliset PAROC Natura -eristeet soveltuvat sekä julkisivujen että yläpohjien eristämiseen ”, Tykkä-Vedder selvittää .
Tämän sarjan tuotteet valmistetaan kotimaisesta kivestä Paraisten tehtaalla , missä on uusiutuvalla sähköenergialla toimiva tuotantolinja .
”
Rakenteiden ohella myös eristeistä on tulossa entistä vähähiilisempiä .
” Tuotteiden vähäiset hiilidioksidipäästöt on kompensoitu koko elinkaaren ajalle , ja hiilineutraalisuus on verifioitu SCS-sertifiointijärjestelmällä .”
Tiukempia säädöksiä tulossa lähivuosina Euroopan parlamentin hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi ( EPBD ) tulee vaikuttamaan rakennusten energiamääräyksiin ja siten myös julkisivukorjauksiin . Direktiivi on osa komission suurempaa Fit For 55 -kokonaisuutta , jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä .
Rakennusten osalta näillä hankkeilla on vaikutusta muun muassa julkisivukorjauksiin sekä niihin rakennustuotteisiin , joita käytetään rakennusten hiilijalanjäljen minimointiin .
” Julkisivukorjausten saralla on Suomessa vielä paljon tekemistä ”, muistuttaa Tykkä-Vedder .
” Rakenteellinen energiatehokkuus on perusta kaikille muille energia tehokkuustoimenpiteille , joten kunnollinen eristäminen on kaiken A ja O .” n
58 prointerior 2 / 23