Linoleum- ja tekstiilimatot urakoi Tekstiililattiat Kalevi Sääski Oy. Modeon sähköpöydissä digitaalinen korkeudennäyttö ja neljä muistipaikkaa.
Ilmavat Intersuhl Every tuolit myös Modeosta.
Lisäksi tiimin jäsenillä oli ”sydämen sivistystä”, jonka ansiosta kaikki
osapuolet tiedostivat, että nyt ei olla tekemässä mitä tahansa rakennusta.
Stefan Ahlman huomauttaa, että Diakin opetus ja toiminta liittyy vaikeiden
sosiaalisten ongelmavyyhtien korjaamiseen yhteiskunnassa – ja on sellaisenaan ”liki arvokkainta mitä meillä on”.
”Tässä projektissa oli korostuneen tärkeää palvella asiakkaan kaikkein
sisäisintä toivetta”, hän muotoilee.
”Luokasta toiseen voi myös siirtyä ilman, että menee käytävän
kautta.”
Yksi Jorma Niemelän kanssa käytyjen keskustelujen helmi oli ohjenuora: ”muista palvella yhteiskuntaa”. Mutta miten teesi toteutetaan arkkitehtuurin kielellä? Ahlman päätyi ratkaisuun, jossa käytetään paljon lasia
– ja tehdään näkyväksi se, mitä talossa tapahtuu.
”Yhteiskuntaa palvelee se, että ulkoa näkee sisään”, hän linjaa.
Valo yhdistää
Diakin rakennuksesta tuli kuusikerroksinen, mikä yllätti ensin arkkitehdin itsensäkin – muotokieli kun tuntui nyökkäävän vahvasti toimistotalon
suuntaan. Mutta jälleen käytiin ennakoitua syvemmillä vesillä:
”Ajattelin, että jos kerran Diakin opetus tapahtuu ryhmissä, niin miksi
sitten ei laiteta niitä ryhmiä päällekkäin.” Lisäksi kerrokset eivät ole mitenkään eristyksissä toisistaan vaan Ahlman suunnitteli valokuilun, joka
yhdistää kaikki kuusi kerrosta.
”Valokuilu ei ole kooltaan iso, mutta sen muoto on vahva. Näin kerrokset ovat ikään kuin yhtä.”
Oppimis- ja työympäristöjä suunniteltaessa on huomioitu tilojen
muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys kautta linjan. Rakennuksesta löytyy
myös kappeli ja hiljainen huone. Tilojen kalustamisesta vastasi kokonaisuudessaan Modeo Oy.
Eroon hukkaneliöistä
Entä sitten neliöiden rajuun vähentämiseen liittyvä tavoite? – Ahlman otti
käytävätilat suurennuslasin alle ja nipisti neliöitä kulkureiteistä. Operaatio
vaati kuitenkin suurta tarkkuutta, ettei tila käy ahtaaksi. Tässä onnistuttiin lopulta hyvin – ja neliöitä pystyttiin käyttämään myös avoimeen työskentelytilaan, jossa onnistuu myös seurustelu, yksin- ja ryhmätyö ja ihan
pesunkestävä lorviminenkin.
”Hukkaneliöt on pystytty eliminoimaan hyvin tehokkaasti, mutta
samalla on panostettu monipuoliseen, tehokkaaseen tilaan”, hän uskoo.
Kustannustehokkuutta haettiin myös rakennusmateriaalista: betonielementeistä tehty rakennus on reilusti sitä mitä on, ilman turhia kikkailuja ja rönsyjä.
”Akropolis on myös elementeistä tehty. Me teimme betonista elementtitalon, jossa on otettu kaikki ilo irti itse materiaalista”, Ahlman arvioi.
Kontrastin betonille tuo runsas lasin käyttö:
”Lasi valjastaa sen sisäisen voiman, joka rakennuksessa on.”
Kaislikon kulkijat
Interiööripuolen ratkaisuista Ahlman nostaa esille käytävien lasiseinät, joihin on painettu kaislakuvio. Mooses-vauvan tarinasta muistuttava kaisla
printti perustuu Risto Siltalan ulkomailla nappaamaan valokuvaan.
Toinen erikoisuus on luokkien kurkistusaukot. Tämä liittyy läpinäkyvyyden ja yhteisöllisyyden periaatteisiin, kyllä, mutta myös turvallisuuteen:
yhdellä silmäyksellä näkee, onko luokassa kaikki hyvin.
28 prointerior 2 / 16
Kultainen kosketus
Ripaus luksustakin toteutuksessa on. Julkisivussa on käytetty ” kultapeltiä”
eli oikeammin kultaa muistuttavaa kupariseosta. Ahlmanin mukaan kultapellin tarkoitus on tuoda julkisivuun tiettyä hillittyä hehkua – ”voimaa ja
lupausta”.