37
Vuorovaikutteisessa oppimisessa esiin nousevat muun muassa tiedon jakaminen, selittäminen, kysyminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, vihjaaminen jne. Vuorovaikutteisessa toiminnassa tällaisilla keinoilla yhteistä projektia vietiin eteenpäin, kohti valmista ja monipuolista kokonaisuutta. Erilaiset oppimisen mekanismit ryhmän keskellä pitivät huolen yhteisen suunnan säilymisestä.
Ryhmän voi perustaa sellaisten kanssa, joilla luulee olevan yhteneviä kiinnostuksen kohteita ja suhteellisen sama oppimistavoite, mutta tämän projektin perusteella voimme väittää, että oppiminen ei välttämättä olekaan kaikista tehokkainta itsensä kanssa samanlaisten oppijoiden kanssa, vaan vielä enemmän voikin ehkä oppia itsestään poikkeavilta ihmisiltä, jos vain pitää mielen avoimena ja yrittää analysoida, miksi tietyt piirteet toisissa ärsyttävät ja mitä hyvää heidän tekemisessään on.
Yhteisöllinen oppiminen on yhteydessä myös Vygotskyn teoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä. Olemme opiskelijoina oppineet toisiltamme kokemuksia, tietoa ja ymmärrystä jakaessamme. Vuorovaikutusta olisimme voineet aikataulujen niin salliessa tukea myös kasvokkain tapaamisilla. Se olisi varmasti tuonut oikein mainiosti sujuneeseen kommunikaatioomme vielä lisäsyvyyttä ja väärinkäsitykset olisivat mahdollisesti selvinneet nopeammin. Se, että emme nähneet konkreettisesti koskaan, toi varmasti työskentelyymme lisähaastetta, mutta toisaalta internetissä toimiessamme kommunikaatio oli kuitenkin koko ryhmän kannalta tasapuolista, sillä yksi meistä suoritti kurssin Espanjassa. Välitarkastusten suorittaminen onnistui myös jotenkuten luomassamme facebook -ryhmässämme.
Jälkikäteen ajateltuna olisimme ehkä voineet heti kurssin alussa päättää vielä tarkempia päämääriä, mutta koska projekti eli omaa elämäänsä koko ajan siitäkään ei välttämättä olisi ollut mitään apua. Esimerkiksi jonkinlaiset välikatsaukset ryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi olisivat voineet taata sen, että jokainen ryhmäläinen olisi kokenut ryhmän tavoitteen mahdollisimman samalla tavalla. Nyt vastasimme kohtaamiimme haasteisiin välittömästi niitä ja huomasimme, että meillä kaikilla on omat vahvuutemme, jotka täydentävät toisiansa.
Kurssin lopuksi opponoinnin kautta, sekä yhteisen aikaansaannoksen kriittisen läpikäymisen kautta oli luonnollista tarkastella ryhmän toimivuutta ja sen aikaansaannosta. Itsereflektion, sekä yhteisen toiminnan arvioinnin kautta tuli esiin asioita, jotka olivat onnistuneet sekä asioita jotka olisi voinut tehdä paremmin. Ryhmän kiinnostuminen, innostuminen , motivoituminen ja sitoutuminen yhteiseen tehtävään onnistuivat kaiken kaikkiaan hyvin.