Opetussuunnitelma uudistuu – mikä muuttuu?
Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittelee, miten opetus Suomessa järjestetään luokilla 1-9. Tämän pohjalta kunnat laativat oman opetussuunnitelmansa, minkä puitteissa edelleen opetuksen järjestävät tahot eli koulut laativat koulukohtaisen opetussuunnitelman. Pähkinänkuoressa: ylempi taho määrää raja-aitojen paikat, ja byrokratian alemmilla portailla opetuksen käytännönjärjestelyitä voidaan soveltaa näiden aitojen rajoitteissa. Peruskoulun opetussuunnitelma on uudistettu Suomessa kymmenen vuoden välein vuodesta 1985, jotta opetus vastaisi aikansa (ja tulevaisuuden) tarpeita mahdollisimman kattavasti.
Nyt tulevana syksynä voimaan astuvan perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 myötä keskeisimmät muutokset koskevat oppilaiden arviointia, toimintakulttuurin uudistamista ja oppimiskäsitystä. Yhtenä painotuksena on myös laaja-alainen osaaminen, minkä yhteydessä puhutaan myös oppiainerajat ylittävästä opetuksesta, eli eheyttämisestä. Uudistuksia on myös opetuksen muissa rakenteissa ja ne kulkevat muiden osa-alueiden kanssa pitkälti limittäin, mutta keskityn artikkelissani edellä lueteltuihin teemoihin.
Mitä uudistukset siis tarkoittavat käytännössä?
Jos voimaan astuvan opsin laatijoihin on uskominen ja vastaanotto toteutusmyönteinen, niin luvassa on ainakin seuraavanlaisia muutoksia:
ARVIOINTI.
Arvioinnin pääpainona korostetaan itse oppimisprosessia – ei lopputulosta. Tämä on yhteydessä myös ops 2014 kuvaillun oppimiskäsityksen kanssa, joka korostaa oppilaan roolia aktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena. Oppilaan arvioinnissa korostetaan monipuolisuutta ja oppilaan osallistuvuutta ja itsearvioinnin merkitystä. Tällaisen arvioinnin myötä myös opetusmetodien on muututtava osallistavampaan suuntaan, mikä linkittyy vahvasti toimintakulttuuriin.
Opetussuunnitelma uudistuu
- Mikä muuttuu?
"keskeisimmät muutokset koskevat oppilaiden arviointia, toimintakulttuurin uudistamista ja oppimiskäsitystä."