Toisen asemaan asettuminen on tärkeä taito ja pelaaminen voi kehittää sitäkin. Jos ajatellaan jonkin ryhmän yhdessä menevän kohti yhteistä tavoitetta ja tavoitetta ei saavuteta tai matkaan tulee mutkia, muut jäsenet voivat kannustaa ja tukea toisiaan. Ylipäänsä yhdessä tekemisen voi nähdä monipuolisen kehittymisen pohjana.
Pelimaailmassa tietyt lainalaisuudet eivät vallitse, koska virtuaalisesti toteutetussa ympäristössä on mahdollista toteuttaa asioita ja ilmiöitä, jotka eivät todellisessa elämässä ole mahdollisia. Tässä voi nähdä positiivisia ja negatiivisia puolia, riippuen katsantokannasta. Toisaalta virtuaalinen maailma antaa tilaa luovuudelle ja sellaisten asioiden kokemiselle ja toteuttamiselle, jotka eivät välttämättä koskaan toteudu omassa elämässä. Myös pystyvyyden tunne voi vahvistua, kun kokee onnistuvansa ja selvittävänsä ”kuvitteellisia” haasteita. Toisaalta taas epärealistisuus voi vaikuttaa oppijan kykyyn hahmottaa reaalimaailmaa, koska tosielämässä vaikuttavia tekijöitä eri asioihin onkin paljon laajemmin.
"Peleissä on siis tietty loogisuus aina mukana ja tämä loogisuus ohjaa myös oppijaa johonkin suuntaan"
Pelit on rakennettu tiettyjen rajojen ja kehysten sisään, jolloin pelimaailmassa muuttuvat tekijät ja vaikuttimet ovat rajallisia ja ennalta määrättyjä. Peleissä on siis tietty loogisuus aina mukana ja tämä loogisuus ohjaa myös oppijaa johonkin suuntaan.
loogisuus aina mukana ja tämä loogisuus ohjaa myös oppijaa johonkin suuntaan. Loogisuus tarjoaa toisaalta kapean oppimisympäristön, koska mitään todella yllättävää ei tule vastaan. Toki on nähtävä sekin, että lapsen perspektiivistä tarkasteltaessa loogisetkin yllätykset ovat yllätyksiä ja voivat muuttaa tilanteita eri suuntiin, jolloin muutoksiin on kyettävä vastaamaan ja ratkaisemaan tilanne.
Yksinkertainenkin peli siis voi olla todella toimiva, kunhan lapsi saa riittävästi omaa tilaa käyttää sovellusta. Tilan antaminen on tärkeää, jotta lapsen minäpystyvyyden tunne kehittyy vahvemmaksi ja lapsi saa olla itse toimijana ilman jatkuvaa aikuisen ohjausta johonkin suuntaan. Lapselle jää siis tila oman mielikuvituksen ja luovuuden kehittymiselle, jolloin oppimistulokset paranevat huomattavasti. Toki turhautuminen on huomioitava ja apua on oltava tarjolla, kun sitä tarvitsee.
Pelit voivat oppimisympäristönä olla hyvin monipuolisia, kun ajattelee niiden audiovisuaalisia mahdollisuuksia. Mahdollisuudet ovat hyvin moninaiset ja oppimiskokemus voi olla hyvin vaikuttava, koska kuva ja ääni yhdessä tuottavat monipuolisen ympäristön, vaikka se digitaalisesti onkin luotua. Audiovisuaalisella toteutuksella voidaan myös vaikuttaa hyvin paljon lapsen intoon käyttää sovellusta ja tällä onkin suuri rooli siinä, kuinka sisältö pääsee esiin kaiken prameuden keskeltä.
Sovellukset voivat myös toimia osana isompaa kokonaisuutta ja olla auttavia tekijöitä kokonaisuutta toteutettaessa.