Leikkiä kouluun!
Lapselle leikki on keino kehittää tietoisuuttaan maailmasta. Lapsen leikkiessä hänen tunteet ja ajatukset kohtaavat ulkoisen todellisuuden kanssa. Leikin nähdään olevan tärkein edellytys ajatuksen, tahdon ja tunteen kehittymiselle. (Lindqvist 1998, 68.) Koulussa leikin ja pelaamisen rooli on moninainen. Esikouluopettajat kokevat leikin luonnolliseksi ja lasten oppimisen ja kasvamisen kannalta tärkeäksi osaksi työtään kuin myös peruskoulunopettajat, mutta he kokevat opetussuunnitelman ja leikin yhdistämisen haasteelliseksi. (Hyvönen, Kangas, Kultima & Latva 2007, 144, 229.)
"Leikin vähentyminen voi tuntua lapsesta rajulta muutokselta"
Näyttää siltä, että edelleenkin vallitsee ajatus siitä, että kouluun mennään nimenomaan oppimaan eikä leikkimään. Viimeistään ensimmäiselle luokalle siirryttäessä koulu syrjäyttää lapsen elämästä leikin ainakin joiltakin osin. Leikin vähentyminen lapsen elämässä kouluun siirryttäessä voi tuntua lapsesta rajulta muutokselta. Lindqvist (1998, 56) kirjoittaa kirjassaan Qvarsellin tutkimuksesta, jossa 12-vuotiaan pojan kommentti, ”Minähän halusin vain leikkiä. Ja sitähän ei koulussa tehdä. Minä en ollut kypsä aloittamaan koulua.” ilmentää selvästi, kuinka tärkeää lapselle leikki vielä tässä vaiheessa on.
Leikki ja uusi opetussuunnitelma
"Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota."
Onneksi tilanne leikin suhteen koulussa on muuttumassa. Syksyllä 2016 voimaan astuvassa valtakunnallisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan erikseen yhtenä työtapana nimenomaan leikki. Sen mainitaan lisäävän käsitteellistä ja menetelmällistä oppimista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista. Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Draamatoiminta edistää oppilaiden kasvua itsensä tunteviksi ja itsetunnoltaan terveiksi. Tällöin oppilaat pystyvät ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekä