Nuoret Lakimiehet 2/2008 - Prosessi ja insolvenssi | Page 27

“Erityisesti Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut ilmetä tilanteita, joissa kaikki todistajat ja asianomistajat on kuultu käsittelyn ulkopuolella.” Todistelun vastaanottaminen ja kontradiktorinen periaate Rikosprosessissa tuomioistuinten suurimpana päänsärkynä on pitkään ollut käsittelyiden peruuntumiset jonkun asianosaisen poissaolon vuoksi. Usean asianosaisen jutuissa saatetaan käsittely joutua peruuttamaan montakin kertaa, mikä aiheuttaa turhaa työtä tuomioistuimelle sekä niille asianosaisille, jotka peruuntuvaan käsittelyyn ovat saapuneet. Jotta käsittelyitä saataisiin helpommin vietyä läpi, on laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetty tilanteista, joissa todistelua voidaan ottaa vastaan pääkäsittelyn ulkopuolella, eli silloin kun varsinainen pääkäsittely joudutaan vastaajan poissaolon vuoksi peruuttamaan tai lykkäämään. Tuomioistuimet ovat tarttuneet tähän lain suomaan mahdollisuuteen vähän turhankin hanakasti. Erityisesti Helsingin käräjäoikeudessa, jossa juttuja on eniten, on alkanut ilmetä tilanteita, joissa kaikki todistajat ja asianomistajat on kuultu käsittelyn ulkopuolella ja vain vastaaja kuullaan varsinaisessa pääkäsittelyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaajalla tai hänen avustajallaan ei ole ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä todistajille tai asianomistajalle. Menettelynä voi olla, että todistajien kertomukset kuullaan vastaajan läsnä ollessa nauhalta, tai sitten puheenjohtaja lukee omat muistiinpanonsa kuulemisesta. Periaatteessa vastaajalla on oikeus vaatia todistaja uudelleen kuultavaksi hänen läsnä ollessaan, mutta käytännössä moinen vaatimus aiheuttaisi käsittelyn peruuttamisen jälleen kerran. Todistajien kuuleminen pääkäsittelyn ulkopuolella on ymmärrettävää silloin kun vastaaja (toistuvasti) jää haasteesta huolimatta pois istunnosta, mikä on valitettavan yleistä. Tällöin vastaaja voi ainakin todistajien kannalta tämä on hyvä asia, sillä heidän ei tarvitse tulla paikalle enää kun samassa syytteessä olevia muita kohtia käsitellään, mutta vastaajan kannalta käytäntö on todella huono. Rangaistuksen mittaamisen kannalta on merkitystä sillä, käsitelläänkö syytekohdat yhdessä vai erikseen. Kun useita kohtia sisältävä syyte saatetaan joissain tapauksissa pilkkoa jopa viideksi tuomioksi, on ran- “Kun useita kohtia sisältävä syyte saatetaan pilkkoa jopa viideksi tuomioksi, on rangaistuksen ankaroituminen usein huomattava.” osittain syyttää itseään siitä, ettei ole käyttänyt tilaisuuttaan kuulla todistajaa. Todistajia kuitenkin kuullaan yleisesti myös tilanteessa, jossa vastaajaa ei ole saatu lainkaan haastetuksi, eli vastaaja ei edes tiedä, että hänen asiaansa ollaan käsittelemässä. Tällaisessa tilanteessa todistajaa ei pitäisi kuulla kuin poikkeuksellisesti. Käytäntö on kuitenkin toinen. Tuomioiden pilkkominen Suurimmaksi osaksi juuri edellisen otsikon alla kerrotuista poissaoloista johtuen käräjäoikeudet ovat alkaneet yhä suuremmassa määrin ratkaista asioita osittain, jopa syytekohta kerrallaan, aina sen mukaan kuka tai keitä on istuntoon sattunut tulemaan paikalle. Asianomistajien ja 27 gaistuksen ankaroituminen usein huomattava. Tuomioita voidaan myös pilkkoa niin, että useampi syytetty tuomitaan kukin erikseen yhdessä tehdystä rikoksesta. Käytännössähän tämä saattaa tarkoittaa sitä, että tilanteessa, jossa ensimmäinen asiassa tuomittava tuomitaan syytteen mukaan