Nulan oma määräaikaiskysely
Nulan iskuryhmä ei tyytynyt ainoastaan liiton jäsenistölleen tekemän tutkimuksen analysointiin,
vaan päätti toteuttaa tätä lehden
numeroa varten pienimuotoisen
sähköpostikyselyn eri ministeriöihin ja tuomioistuimiin määräaikaisten lakimiesten lukumääriin ja
perusteisiin liittyen. Iloksemme
vastauksia saatiin melko kattavasti ja nopealla aikataululla. Tässä
tuloksia:
Nuoret lakimiehet lähettivät kyselyn talossa työskentelevistä määräaikaisista lakimiehistä yhteensä 16
tuomioistuimelle ja ministeriölle,
joista 5 oli käräjäoikeuksia, 4 hovioikeuksia, 4 hallinto-oikeuksia ja 3
ministeriötä. Kyselyssä kysyttiin valtiolla määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa työskentelevien lakimiesten
määrästä, määräaikaisuuden perusteista ja siitä, millaisissa työtehtävissä he toimivat.
Lyhyestä alle viikon pituisesta
vastausajasta huolimatta kyselyyn
vastasi 10 tuomioistuinta ja 1 ministeriö, jolloin vastausprosentti oli noin
70 prosenttia. Vastanneet tuomioistuimet edustivat 15 prosenttia käräjäoikeuksista, 50 prosenttia hovioikeuksista ja 43 prosenttia hallintooikeuksista.
Vastanneissa tuomioistuimissa ja
ministeriössä toimi yhteensä 138
henkilöä määräaikaisissa tehtävissä.
Määräaikaisuuden syynä oli sijaisuus, avoimen viran täytön keskeneräisyys ja esimerkiksi jutturuuhkan
tai erityisen hankalan jutun takia perustettu määräaikainen virka. Määräaikaisia virkoja oli käräjäoikeuksisissa ja yhdessä vastanneessa hovioikeudessa. Avoimia virkoja oli käräjäoikeuksissa ja yhdessä hallintooikeudessa. Suurin osa, lähes puolet
määräaikaisista, oli kuitenkin sijaisia. Käräjäoikeuksien osalta luvussa
ovat mukana myös notaarit yhtä käräjäoikeutta lukuun ottamatta.
“Tuomioistuimissa on paljon
määräaikaisia tehtäviä, jotka eivät näy
virallisissa tilastoissa.”
Kuva 1 määräaikaisuuden syyt (Luvut prosentteja)
Avoimien virkojen täytön ajaksi
palkatut määräaikaiset ovat todennäköisesti tuomioistuinten erikoisuus,
joka johtuu tuomarien valintaprosessin pituudesta. Käräjäoikeuksissa
määräaikaiset lakimiehet toimivat
käräjätuomareina tai käräjäviskaaleina. Hovioikeuden määräaikaiset toimivat viskaaleina ja hallinto-oikeuksissa oli määräaikaisia hallinto-oikeustuomareita tai hallinto-oikeussihteereitä. Määräaikaisuuden syissä ei
ollut merkittäviä eroja tehtävien kesken.
Tuomioistuimen vastauksista kävi
vahvasti ilmi ainakin se, että tuomioistuinten määräaikaisissa viroissa on
paljon sellaisia, joilla on vakituinen
virka tuomioistuinlaitoksessa. Nämä
eivät siis näy valtion virallisissa tilastoissa. Ketjutukset ovat yleisiä,
korkeammalla palkkaluokalla olevan
viran viransijaisuutta hoitaa pienemmässä palkkaluokassa vakituisesti
toimiva. Pisin vastauksissa esiin tullut ketjutus oli, että kolmanteen virkaan oli otettu henkilö talon ulkopuolelta.
30
Lisäksi vastauksista kävi ilmi
myös se, että esim. hovioikeudessa
viskaalina työskentelevä saattoi olla
määräaikaisena käräjäoikeustuomarina käräjäoikeudessa. Kaikki vastanneet eivät kuitenkaan eritelleet sitä,
oliko määräaikaisen viran hoitaja virkavapaalla muualta tuomioistuinlaitoksesta vai ulkopuolinen. Yllättävää
mielestäni myös oli, että joissain vastauksissa kävi ilmi, että sijainen sijaistaa määräaikaisesta virasta virkavapaalla olevaa henkilöä.
Tuomioistuimissa on siis paljon
määräaikaisia tehtäviä, jotka eivät
näy virallisissa tilastoissa, koska niissä työskentelee henkilö, jolla on jo
virka muualla valtiolla. Toisaalta suurimmat ongelmat määräaikaisuuksista aiheutuu henkilöille, jotka näkyvät virallisissa tilastoissa, siis niille
henkilöille, joilla ei ole omaa virkaa
odottamassa muualla tuomioistuinlaitoksessa tai valtiolla ylipäänsä.
Une Tyynilä