Minun Eloni 01/2014 | Page 19

Kolumni Mitä on melusaaste? Teksti Päivi Matti, kuulontutkija | piirrokset Dreamstime Melusaaste on sitä, mitä me kaupun­ gissa ulkona kuulemme. Asun keskustassa ja huomaan pyöräileväni monen rakennus­ työmaan ohi. Jyrsijät jyrisevät ja paukkuvat purettavan asfaltin parissa. Lehtipuhaltimet pauhaavat. Sisälle tultuani korvat humisevat ja soivat. Vilkasliikenteisen kadun varrella asuessa autojen melu kantautuu sisäänkin ja roskakuskit herättävät aikaisin aamulla. Entä jos menen kauppakeskukseen. Siellä on menossa myyntimyllytys tai muut superpäivät. Jo ovea lähestyessäni ilmavirta tuo korviini pauhun ja musiikin. Tällä minuu­ tilla tartu tarjoukseen, nyt saat edullisesti. Musiikkiesityksen jälkeen tule ostoksille. Mie­ tin käännynkö sittenkin pois vai sukellanko melun maailmaan. Ostoksilta tullessa olen jotenkin levoton ja väsynyt. Elokuvissa musiikki ja mainokset toivottavat heti alkajaisiksi tervetulleiksi ja saavat korvani soimaan jo ennen elokuvan alkua. Pärjäänköhän koko elokuvan ajan ilman melusuojia? Samoin konserteissa törmään liian kovaan musiikkiin. Onko musiikkinautinnon tarkoitus saada kehoni tärisemään? AJANVARAUS ( 02 4844 500 | eloni.fi Ryhmäliikuntajumpat ovat monelle mukava rentoutumiskeino. Sielläkin musiikki pauhaa niin, ettei tahdo kuulla ohjaajan pu­ hetta. Pois lähtiessä korvani humisevat taas. Olisi pitänyt ottaa melusuojat jumppaankin. Elämäni on niin melusaasteista, että kotona ollessani tarvitsen taustaääniä, jotten huomaisi korvieni soimista. Joku sanoo, että muuta maalle siitä uikuttamasta. Muuttaisin mielelläni, mutta minun on käytävä töissä ja tavattava läheisiäni ja haluan jotain harrastaakin. Miten voisin helpottaa oloani tämän melun keskellä? Voisin valita pienet kaupat suurien kauppakeskusten si­ jaan. Valitsisin pienten teattereiden ja konserttien esitykset. Kävisin kirjastossa, jossa ei ainakaan vielä ole melua. Kyselisin "hiljaisia" jumppia. Menisimmekö barri­ kadeille ja vastustaisimme melusaastetta? Vaatisimme näytettäväksi melutason niin konserteissa kuin teatterissa, elokuvissa ja kaupoissa. Toki kauppakeskukset ja eloku­ vateatterit täyttyvät ilman minuakin, mutta auttaisiko pisara meressä? Melua pitävien koneiden kanssa työskennellessä alkavat melusuojat olla itsestään selviä, mutta aina emme huomaa, että vaimeampikin häly voi rasittaa, jos siinä joutuu viettämään pitkiä aikoja joka päivä. Avokonttoreissa tai lastentarhoissa eivät yksittäiset äänet kohoa melurajojen yli, mutta jatkuva hälinä voi silti uuvuttaa ihmisiä. Hiljaisempaa maailmaa odotta­ essa voin sentään käyttää melusuojia. Esimerkiksi Elacinin yksilöllisesti oman korvan muodon mukaan valmistetut suojat vaimentavat tehokkaasti päivän hälyä ja kovia ääniä, mutta päästävät esi­ merkiksi puheäänet läpi. Öisiä ääniä, kuten puolison kuorsausta tai naapurin televisiota, hiljentävät unitulpat, jotka ovat pehmeät, eivätkä paina nukkuessa. Yksilölliset suojat ovat hintavammat kuin joka korvaan sopi­ vat, mutta myös istuvat ja toimivat parem­ min, sekä kestävät käytössä vuosia.˜ Minun Eloni 19