WCAG-ohjeistukset chatboteille
Erilaiset käyttäjäryhmät ja käyttötavat
WCAG-ohjeistukset chatboteille
Chatbottien käyttö asiakaspalvelun tukena on lisääntynyt viime vuosina , minkä lisäksi keskustelevan tekoälyn kehityksessä on otettu suuria harppauksia 2020-luvun alussa . Bottien määrä verkkopalveluiden käytön tukena vielä myös yleistynee , sillä WCAG 2.2 -ohjeistusten luonnoksessa uutena A-tason onnistumiskriteerinä on jatkuvan avun tarjoaminen käyttäjälle , jonka yhtenä toteutustapana listataan täysin automatisoitu kontaktimekanismi , kuten chatbotti ( Understanding SC 3.2.6 : Consistent Help ( Level A ) n . d .).
Chatbottien käytön lisääntymisen myötä myös bottien saavutettavuuteen on alettu kiinnittää huomiota . Yleisesti chatbotteihin voidaan soveltaa WCAG 2.1 -ohjeistusta , joskin olemassa oleva ohjeistus on tehty ajatellen staattisia verkkosivuja , kun taas chatbotit ovat luonteeltaan muuttuvia ja dynaamisia . Chatbottien saavutettavuutta on tutkittu eri näkökulmista , mutta yleistä ja yhteisesti sovittua saavutettavuusohjeistusta chatboteille tai näiden sisältämille uusille ominaisuuksille ei kuitenkaan vielä ole . Havaintoja kokoavat tutkimuskatsaukset ovat myös harvassa . Tässä oppaassa pyritään tarjoamaan lukijalle tietoa , mitä WCAG : n onnistumiskriteerit käytännössä tarkoittavat chatbottien tapauksessa ja mitä muita saavutettavuushavaintoja näihin liittyy .
WCAG 2.1 on World Wide Wed Consortiumin työstämä ohjeistus , joka ohjaa verkkosivujen toteuttamista saavutettaviksi . Ohjeistus ei velvoita noudattamaan dokumentissa esitettyjä onnistumiskriteerejä , mutta lait ja direktiivit voivat joko suoraan tai osana muita standardeja viitata WCAG-ohjeistukseen .
Erilaiset käyttäjäryhmät ja käyttötavat
Useimmilla meistä on jossakin elämänsä vaiheessa jonkinlainen haitta , vamma tai olosuhde , joka heikentää kykyä käyttää valtavirralle suunniteltuja digitaalisia laitteita ja vastaanottaa niiden tarjoamaan sisältöä . Olosuhteet voivat olla väliaikaisia tai pysyviä , kognitiivisia tai fyysisiä , ja ne voivat olla synnynnäisiä , onnettomuuden tai mahdollisesti iän tai sairauden myötä tulleita . Tällaisia esteitä voivat olla esimerkiksi käden murtuminen , kuulovamma , heikkonäköisyys ja erilaiset hahmottamisen vaikeudet . THL : n tilastojen mukaan vuonna 2022 yli 35 prosenttia Terve Suomi -tutkimukseen vastanneista ilmoitti terveysongelmasta aiheutuvan toimintarajoitteen estävän tavallisesti tehtäviä toimia ( Toimintarajoitteita terveysongelman vuoksi 2022 . 2023 ). Tämän ohella yli 77 prosenttia vastaajista ilmoitti kokeneensa esteitä ja huolia sähköisten palveluiden käytössä . Viimeksi mainittuun indikaattoriin sisältyivät kysymykset sähköisten palveluiden saatavuudesta , esteettömyydestä ja huoli tietojenkäsittelyn turvallisuudesta . Indikaattorin tulkinnassa on nostettu esiin digitaalisten palveluiden saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys , jotka edistävät palveluiden saatavuutta . ( Kokenut esteitä tai huolia palveluiden käytössä 2022 . 2023 .)
Tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttöön on kehitetty monenlaista teknologiaa avustamaan laitteiden hallinnassa , sisällön tavoittamisessa ja ymmärtämisessä . Näitä ovat muiden muassa selaimiin lisättävät laajennukset , joita löytyy niin lukihäiriöisille helpottamaan tekstin lukemista kuin heikkonäköisille parantamaan verkkosivun sisällön erottuvuutta . Useissa tietokoneissa ja mobiililaitteissa on myös joko mukana tulevia tai niihin ladattavia avustavia ohjelmia . Mahdollisesti tunnetuimpia näistä ovat ruudunlukijat , joiden avulla mahdollistetaan laitteen muiden ohjelmien ja verkkosivujen käyttö . Windows-käyttöjärjestelmille mahdollisia ruudunlukuohjelmia ovat NVDA , JAWS for Windows sekä Windowsin uusimmissa versioissa oleva Lukija-ohjelma ( Lamminen 2020 ). Apple-laitteilla vastaava ruudunlukija on VoiceOver .
5 Tulevaisuuden älykkäät kuntoutuspalvelut