Saavutettavuuden testaus
Saavutettavuuden testaus
Digipalvelulain määrittelemien palveluntarjoajien kohdalla laki edellyttää esittämään saavutettavuusselosteen , jonka yhtenä osana on oltava selvitys saavutettavuusvaatimusten täyttymisestä ( Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 15.3.2019 / 306 ). Chatbottia tai chatbot-alustaa hankittaessa tuleekin siksi selvittää , onko alustalle tehty saavutettavuustestausta ja millä tasolla tämä täyttää saavutettavuusvaatimukset . Laki voi myös edellyttää saavutettavuusvaatimusten täyttymisen hankittavien palveluiden osalta . Silloin kun alustalle tai palvelulle on tehty saavutettavuustestaus , tästä voi olettaa löytyvän myös testausraportin , josta käy ilmi testauksen toteutus , havainnot ja mahdolliset puutteet . Valmiin chatbot-alustan kanssa jää saavutettavuuden osalta huolehdittavaksi bottiin tuotettujen sisältöjen , kuten kuvien , linkkien ja painikkeiden saavutettavuus . Tässä tapauksessa alustan hankinnassa on hyvä huomioida , että esimerkiksi kuvien tekstinvastineita on mahdollisuus lisätä ja muokata .
Chatbot-alustaa kehitettäessä saavutettavuustestaus voidaan joko teettää sisäisesti tai ostaa ulkoisena palveluna . Mahdollisuudella tehdä testausta itsenäisesti voidaan hallita palvelun kokonaiskustannuksia ja usein ennen saavutettavuusauditointiakin halutaan testata onnistumiskriteerien täyttymistä kehityksen yhteydessä . Lähtökohtana testauksessa on onnistumiskriteerien täyttymisen validointi , joka on tehtävä kaikille kriteeriin liittyville elementeille . Pelkkä onnistumiskriteerien täyttyminen ei kuitenkaan varmista palvelun käytettävyyttä . Monet saavutettavuudelle asetetut onnistumiskriteerit ovat tulkinnanvaraisia ja ilman kokonaisuuden hahmottamista lopputuloksena voi olla niin turhauttava palvelu , etteivät käyttäjät sitä halua käyttää .
Saavutettavuuden arvioinnin tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja , joilla voi tarkistaa osan onnistumiskriteerien täyttymisestä . Alun perin valvontaviranomaisten työtä helpottamaan kehitetyn Salvia-ohjelmiston lähdekoodi julkaistiin vuoden 2023 alussa , jota ohjelmointitaitoiset voivat käyttää sekä automaattisen että manuaalisen testauksen apuna ( Komsi 2023 ). Ohjelmistolla on mahdollista suorittaa verkkopalvelulle joukko automaattisia testejä , joiden avulla löydetyistä puutteista ja testaukseen soveltumattomista testeistä käyttäjä saa lopuksi raportin . Kevyemmin käyttöönotettavia vaihtoehtoja ovat puolestaan verkkoselainten lisäosat , joita ovat muiden muassa WAVE – Web Accessibility Evaluation Tool , axe DevTools ja QualWeb -lisäosa , jota myös Salvia-ohjelmistossa on hyödynnetty . Testaustyökalujen ohella lisäosista löytyy useita sovelluksia , joiden avulla voi kokeilla , millainen verkkopalvelu on käyttää esimerkiksi värisokealle tai Parkinsonin tautia sairastavalle . Koska eri työkalut mahdollistavat vaihtoehtoisia tapoja testata ja tarkastella löydettyjä havaintoja , voi testauksessa hyötyä useamman työkalun käytöstä .
Saavutettavuustestauksessa automaattiset työkalut ja selaimen lisäosat helpottavat testausta tunnistamalla palvelusta rakenteellisia virheitä , mutta virheiden löytymättömyys ei takaa sivuston saavutettavuutta . Osa automaattisista testeistä ei välttämättä sovellu sivustolla käytettäviin elementteihin , minkä vuoksi näiden saavutettavuus tulee testata manuaalisesti . Automaattisten työkalujen avulla on lisäksi hankalaa tai mahdotonta arvioida esimerkiksi ruudunlukijakäyttöä , käytettävyyttä tai sisällön saavutettavuutta , minkä vuoksi saavutettavuustestaus edellyttää aina myös ihmisen tekemää arviointia .
17 Tulevaisuuden älykkäät kuntoutuspalvelut