Historian havinaa:
Eero Nopsanen
– Lahtelaisen juniorityön pioneeri
Lahtelainen juniorimylly on tuottanut maailmalle ja maajoukkueelle lukuisia huippunimiä ja tuottaa
niitä edelleen, mutta mistä tämä kaikki on saanut alkunsa?
Lahtelainen jalkapalloilu oli syntyessään jäänyt jälkeen rannikon jalkapalloilusta. Ensimmäinen
lajiseura, Lahden Pallo-Miehet
perustettiin vasta vuonna 1934.
Toki ennen tätä Lahdessa oli pelattu jalkapalloa mm. Tornatorin tehtailla, mutta ei organisoidusti. Kun
edustusjoukkue oli saatu kuntoon,
oli aika kehittää juniorityötä. Eero
Nopsasesta puhutaan lahtelaisen
juniorityön perustajana ja kehittäjänä.
Eero Nopsanen syntyi Lahdessa
vuonna 1925. Pienenä poikana
hän asui Mattilanmäellä, lähellä
Kirkkokadun kenttää (toim. huom.
käytännössä nyk. Paavolan kenttä), jolla myös Pallo-Miehet harjoittelivat. Kipinä pelaamiseen oli syttynyt jo aikaisemmin, mattilanmäkeläisten nuorien keskenään pelailusta. Muutama vanhempi toveri
pelasi myös Pallo-Miehissä. Nuoremmat pääsivät mukaan harjoittelemaan ja Pallo-Miesten ensimmäinen juniorijoukkue perustettiin
1939.
Ensimmäiset pelimatkat suuntautuivat lähiseuduille, kuten Heinolaan, Kausalaan, Riihimäelle ja
Kotkaan. Pelimatkat tehtiin kuorma-auton lavalla istuen. Valitettavasti syttynyt sota vaikeutti kilpailutoiminnan järjestämistä. Monet
Pallo-Miesten pelaajista joutuivat
rintamalle. Välirauhan aikana pelit
siirtyivät pommitetulta Radiomäeltä Kisapuiston hiekalle. Jotain
harrastamisen vaikeudesta kertoo myös se, että koko seuralla ei
ollut kuin korkeintaan viisi palloa.
Rahaa kerättiin esimerkiksi rusettiluistelulla.
Sota koetteli myös Pallo-Miehiä raskaasti. Lähes kaikki ennen
sotia miehissä pelanneet olivat
syystä tai toisesta lopettaneet.
Näin ollen kaupungilta keräiltiin
kiinnostuneita pelaajia, jotka olivat
myös samalla vielä juniori-ikäisiä
pelaamaan. Eero Nopsanen alkoi
peluuttaa kulmakuntien porukoita
keskenään, jolloin pelaajat saivat
sekä pelikokemusta että harjoitusta. LPM:n edustus oli muutamaa
pelaajaa lukuunottamatta myös
A-juniorijoukkue.
Sota oli myös siirtänyt Viipurin Reippaan Lahteen. Reipasta yhdisti ennen kaikkea karjalaisuus. Myös Reippaan koko organisaatio oli askeleen edellä lahtelaisten organisaatiosta. Nopsasen
mukaan ensimmäiset keskinäiset
ottelut päättyivät 7-0 ja 6-0 Reippaan hyväksi. Tällöin lahtelainen
jalkapalloilu oli siirtynyt kokonaan
Kisapuistoon, sillä sinne oli saatu
nurmikenttä.
Varsinaisen
juniorivalmennuksen katsotaan LPM:ssä alkaneen 1950-luvun alussa. Joukkueita vetivät Nopsasen lisäksi Erkki Kaarivuo, Eino Mäkelä, Reino
Sillanpää, Raimo Valtonen, Tapio
Johansson ja Mauno Pekonen.
1950-luvulla käytiin myös Vierumäellä hakemassa oppia SPL:n
valmentajilta. Nopsasen mukaan
he kiinnittivät huomion erityisesti siihen, että LPM:n juniorit olivat teknisesti taitavia, johtuen nk.
”Kariniemen remmistä”, jotka olivat tilanpuutteen vuoksi joutuneet
harjoittelemaan erittäin pienikokoisella kentällä. Myös ensimmäinen lahtelaiskasvatti nähtiin maajoukkueessa, kun Ossi Vilppu-
nen valittiin kolmeen nuorten ja
yhteen A-maajoukkueen otteluun.
Ensimmäinen juniorivoitto Reippaasta saatiinkin Nopsasen johdolla 1960, jolloin Reippaan edustus pelasi Mestaruussarjassa.
Myös ensimmäisiä kansainvälisiä
kontakteja saatiin, kun lahtelaiset
kävivät pelaamassa harjoitusotteluita ensin Kööpenhaminassa ja
sitten Leningradissa. Menestys ei
ollut kovin hääviä.
1960 aloitettiin Lahdessa nappulaikäisten jalkapallotoiminta. Vanhemmissa ikäluokissa Nopsanen
toimi piirivalmentajana keräten
noin 60 valmennettavaa Heinäsaareen jalkapallokouluun. Junioritoiminta Lahdessa molempien seurojen taholta oli maamme mittakaavassa loistavaa, sillä piirijoukkueet menestyivät vuosi toisensa jälkeen luoden pohjaa
Reippaan, Kuusysin ja FC Lahden
menestystarinoille.
Lahtelaisen jalkapalloilun yksi
pioneereista, Eero Nopsanen on
yhtäjaksoisesti seurannut lahtelaista jalkapalloilua miehistä junioreihin vuodesta 1934 eteenpäin.
Hän on toiminut LPM:n, Upon Pallon ja Kuusysin johtokunnissa,
juniorivalmentajana sekä edustusjoukkueen valmentajana. Nopsanen on toiminut myös muutamia vuosia tuomarina. Hän sanoo
jalkapallon olevan toinen elämä
ja muistelee kuinka ennen päivät
kuluivat töissä ja illat harjoituksissa ja kokouksissa. Haastattelun
lopussa kysyin Nopsasen mielipidettä Kisapuistosta ja sain suoran
vastauksen.
- Ainoa oikea paikka Lahdessa
pelata jalkapalloa on Kisapuisto.
Yleisö ja pelaajat tykkäisivät kun
katsomot olisivat lähellä kenttää.
Vaihtoehtona olisi joko kokonaan
uusimalla ja kääntämällä kenttä
toisin päin tai ainakin uudet katsomot.”
Haastattelu vuodelta 2008. Osaa
haastattelusta tarkennettu 2014.
Teksti: Tommi Leirilaakso
Eero Nopsanen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
syntynyt 1925 Lahdessa
asuu Lahdessa
Liittynyt Lahden Pallo-Miehiin 1936
Ollut perustamassa Lahden Erotuomarikerhoa
Piirivalmentaja vuodesta 1954 vuoteen 1963
Piirihallituksessa 1960
Liittok okousedustajana 1961
Mestaruussarjavalmentajana 1969-1970
Seuraa yhä jalkapalloa TV:stä ja kunnon salliessa paikan päällä
Ansiomerkit mm.: SPL:n kunniakirja -61, hop.am. -64, kult.am.
-73, hop.al. -75
Lahti Liikkuu - 1/2014
9