Kuntoutuksen ohjaaja 2/2023 | Page 24

24

Saavun Pirkanmaalla Lempäälässä rauhallisessa maaseutumaisemassa sijaitsevalle Hevostilalle. Täällä kauniin lumipeitteisissä maisemissa toimii yritys nimeltä ”Hevostoiminta Riitta”. Yrityksen äiti Riitta Kuumola on luvannut kertoa meille sosiaali- pedagogisesta hevostoiminnasta sekä myös yksi- tyisyrittäjän haasteista muuttuneessa hyvinvoin- tialuejärjestelmässä.

Millaisesta ammatillisesta taustasta käsin toimit yrityksessäsi?

”Olen toiminut pitkään ensin sairaanhoitajana ja sitten terveydenhoitajana etenkin lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa. Terveydenhuolto- alan osaamisen lisäksi, minulla on noin 30-vuoden kokemus hevosten kanssa toimimisesta. Olen myös mm. vahvuusperustainen neuropsykiatrinen val- mentaja, kehotietoisuusohjaaja ja sosiaalipedago- ginen hevostoiminnan ohjaaja. Sosiaalipedagogista hevostoimintaa harjoitetaan kunkin toimijan aiem- man ammatillisen koulutustaustan näkökulmasta käsin. Terveydenhoitajana voin tarjota kasvatusta ja hyvinvointia lisääviä palveluita ja neuropsykiat- risena valmentajana myös kuntouttavia palveluita.”

Mitä sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa tehdään ja millaisille asiakkaille se soveltuu?

”Tarjoan lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen a- siakaslähtöistä, yhteisöllistä ja vuorovaikutteista toimintaa hevosten parissa. Asiakkaat tai maksaja- taho esittävät aina toiveensa tulevaan työskente- lyyn liittyen.  Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on siis aina tavoitteellista työskentelyä, joka käsitt- ää 5-10 käyntikertaa ja tarvittaessa enemmänkin, jos tavoitteita on useita.

Lapsella voi olla vaikeuksia vaikkapa syömisen ja nukkumaan menon kanssa, mistä johtuen hän ei

jaksa lähteä enää kouluunkaan.  Hevosia hoidetta- essa keskustelemme, miten usein ja miten paljon hevosten ja toisaalta meidän ihmisten tulee syödä ja nukkua, jotta voimme hyvin.  On tärkeää, että asi- akas itse oivaltaa oman muutosprosessinsa kannal- ta oleellisia pieniä muutoskohteita. Positiivisessa hengessä asiakkaan omien oivallusten kautta, pääs- tään asteittain prosessin alussa määritettyihin ta- voitteisiin. Yhteistyö kantaa hedelmää vain luotta- muksen päälle rakennettuna. Silloin asiakas tulee nähdyksi ja kuulluksi. Hevonen tunnistaa herkästi ihmisen tunnetiloja ja toisaalta isona eläimenä myös herättää meissä ihmisissä paljon erilaisia o- dottamattomiakin reaktioita.  Sen vuoksi myös eri- laisten tunteiden käsittely hevosen kanssa työsken- nellessä on hyvin luontevaa.

 

Talliympäristö on myös hyvin yhteisöllinen paikka: Meidän tallissamme hevoset ovat samassa laumas- sa kommunikoiden elein ja ilmein keskenään. Tä- män viestinnän keskelle menen asiakkaan kanssa.  Tällaisessa tilanteessa vuorovaikutustaitojen har- joittelemisen kynnys on matalampi kuin ihmisten kesken. Hevoset kun eivät arvostele, vaan kohtaa- vat meidät juuri tässä hetkessä sellaisina kuin olem- me.

Sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla ennaltaeh- käistään syrjäytymistä vahvistamalla sosiaalisia taitoja ja arjen hyvinvointia. Näin menetelmä sovel- tuu oivallisesti esim. koulukiusaamistilanteiden sel- vittelyyn. Toiminnan kustannukset ovat hyvin mata- lat siihen verrattuna, mitä syrjäytynyt nuori yhteis- kunnalle tulee maksamaan. Eläimen läsnäolo vah- vistaa yhdessä tekemisen ja selviytymisen tunteita. Yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeä hyvinvoinnin pohja.”

Millaisia kokemuksia Sinulla on hyvinvointialuei- den toiminnasta?

”Matka toimivaan hyvinvointialuejärjestelmään on edelleen kesken. Muistan, kuinka prosessin alussa annetut ennakkotiedot herättivät runsaasti epätie- toisuutta niin työntekijöissä kuin asiakkaissakin. Työntekijöille etäyhteyksin pidetyissä informaatio- tilaisuuksissa keskityttiin lähinnä mahdollisten tu- levien uudistusten rakenteellisiin muutoksiin.

 

Sosiaalipedagogista hevostoimintaa hyvinvointialuejärjestelmän raameissa