määriteltäessä on huomioitava, että palvelun tuot-
taminen on palveluntuottajalle kannattavaa. Palve- lusetelin palveluntuottajista on saatavilla julkinen luettelo, jossa on ilmoitettu palveluntuottajan ni- mi, yhteystiedot, palvelu, palvelun hinta ja oma- vastuuosuus sekä miten nopeasti palveluun pää- see.
Käytössä on kolme erilaista palvelusetelityyppiä. Tasasuuruinen eli kaikille asiakkaille saman arvoi- nen seteli. Palveluntuottajat voivat itse määrittää palveluidensa hinnan ja asiakas maksaa itse oma- vastuuosuuden. Kattohintainen eli hyvinvointialue määrää ylärajan palvelun hinnalle, jolla palvelun- tuottaja tuottaa palvelun. Sopii palveluihin, joissa asiakkaalle ei saa jäädä omavastuuosuutta makset- tavaksi. Jos palvelu on lain mukaan asiakkaalle maksuton, omavastuuosuutta ei saa olla. Tulosi- donnainen eli asiakkaan tulot vaikuttavat palvelu- setelin arvoon.
Käytön houkuttelevuuteen vaikuttaa merkittävästi palvelusetelin arvo. Omavastuuosuuden ollessa korkea, asiakkaalla ei välttämättä ole mahdolli- suutta käyttää seteliä. Tilanteessa, jossa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo vaarantuu oma- vastuuosuuden vuoksi, setelin arvoa pitää korot- taa. Asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä setelis- tä, jolloin hyvinvointialueen on ohjattava asiakas muilla tavoin järjestettävien palveluiden piiriin. Palveluseteliä ei voi käyttää välittömän hoidon tar- peessa olevan asiakkaan kiireelliseen tai tahdosta riippumattomaan hoitoon. Näissä olosuhteissa asi- akkaalla ei ole mahdollisuutta itse valita palvelua tai palveluntuottajaa. On myös tilanteita, joissa a- siakas itse haluaisi setelin, mutta sairauden asian- mukaiseen hoitoon liittyvien edellytysten vuoksi setelin käyttö ei ole mahdollista.
Teksti: Tiina Mynttinen,
kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
Teksti perustuu Karelia ammattikorkeakoulun Palvelusetelitoiminnan perusteet opintojakson materiaaleihin.
Palveluseteli on hyvinvointialueiden myöntämä henkilökohtainen maksusitoumus julkisesti rahoi- tettuihin hyvinvointialueen järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Suomessa. Seteli ei ole kus- tannusten korvausjärjestelmä, eikä oma itsenäinen palvelu, vaan vaihtoehto hyvinvointialueen tuotta- mille palveluille. Se ei kokonaan korvaa hyvinvoin- tialueen palveluntuotantoa, vaan täydentää sitä. Hyvinvointialue itse päättää mihin palveluihin se ottaa setelin käyttöön. Ennen setelin myöntämistä hyvinvointialueen ammattilaiset arvioivat asiak- kaan palveluntarpeen. Palvelusetelin kohderyhmä- nä ovat kaikki sosiaali- ja terveyspalveluita tarvit- sevat. Palvelusetelin käytössä noudatetaan palve- lusetelilakia.
Palveluseteli vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä lisää valinnan mah- dollisuuksia, parantaa palveluiden saatavuutta ja kehittymistä. Palveluseteli voi myös edistää asiak- kaan osallistumista ja palveluun sitoutumista. Itse valitsemansa palveluntuottajan myötä asiakas saattaa löytää juuri omiin tavoitteisiinsa soveltu- van palvelun.
Palveluseteliä käytetään yleisesti jonojen purka- miseen, mutta ongelmana voi silti joissain tapauk- sissa olla, että palveluntuottajia ei ole riittävästi tarjolla. Palveluseteli tukee yrittäjyyttä ja kaikilla palvelusetelisääntökirjan ehtoja noudattavilla yri- tyksillä on mahdollisuus ryhtyä palveluseteliyrit- täjiksi. Setelin avulla edistetään julkisen sekä yksi- tyisen ja 3.sektorin yhteistyötä, tämän myötä hy- vinvointialueilla on laajempi tarjonta palveluista. Hyvinvointialueet hyötyvät setelistä hallinnollis- ten kulujen vähenemisenä sekä saamalla yksityi- sesti tuotetuista palveluista viiden prosentin ar- vonlisävero palautuksen.
Palvelusetelin myötä julkisia varoja voidaan käyt- tää yksityisten yritysten tuottamien palveluiden ostoon. Palveluseteli mahdollistaa terveen kilpai- lun, jolloin asiakas voi vertailla hintoja, palvelui- den saatavuutta ja laatua. Palvelusetelin arvoa
Palveluseteli parantaa palveluiden saatavuutta hyvinvointialueilla
15