11
esimerkiksi nuoren ammatillinen kuntoutus. Aina seuraavan puhelun yhteydessä tarkistetaan, onko sovitut asiat hoidettu ja mietitään, miten jatketaan. Asiakas voi tarvittaessa soittaa omalle Kela-työnte- kijälleen myös soittoaikojen välissä ja työntekijä voi olla yhteydessä tukiverkostoon asiakkaan puolesta.
Kirsi kertoo, että kumppaniyhteistyön määrä vaihte- lee alueittain riippuen siitä, miten palvelut alueella on järjestetty. Yhteistyön tekeminen verkostoissa on hyvin hedelmällistä ja myös yhteistyökumppanit kokevat Kelan erityispalvelun tarpeelliseksi. Kirsi tekee eniten yhteistyötä sosiaalitoimen ja TE-palve- lun kanssa.
Erityispalvelun asiakkuus päättyy, kun asiat on saatu kuntoon. Asiakkaan kanssa sovitaan aina yhdessä palvelun päättämisestä eikä asiakasta jätetä yksin. Joskus asiakkuus saattaa siirtyä sosiaalitoimelle, joskus riittää, että palvelun päätteeksi muistutetaan asiakasta sovituista jatkotoimenpiteistä.
Parasta Kirsin mielestä on työn monipuolisuus ja mahdollisuus auttaa. Asiat tapahtuvat pienin askelin ja onnistumiset saattavat näyttää pieniltä, mutta ovat loppujen lopuksi todella suuria. Asiakas saa varattua ajan lääkäriin. Nuori saadaan kiinnitettyä johonkin työhön yhdessä TE-palvelujen kanssa. Nuori on ohjattu ammatilliseen kuntoutukseen. Tu- loksia ei välttämättä näy heti eikä edes siinä kohti, kun palvelu päättyy, vaan vasta myöhemmin.
Aina ei tarvitse edes aloittaa asiakkuutta, vaan jo yksi puhelu voi olla hyvin merkittävä ja asiakkaan tilanteen mullistava. Asiakkaan tilanteen kokonais- valtainen tarkasteleminen kulkee luonnollisesti mukana kaikessa Kirsin työssä. Haastavinta työssä on se, että aina ei pysty auttamaan. Asiakasta ei välttämättä tavoita ollenkaan. Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja avun saaminen voi kestää liian kauan. Haastavaa voi olla myös oikean palvelun löytäminen asiakkaalle.
11
Teksti: Jaana Riekkinen,
kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
Kelan erityispalvelu on tarkoitettu haastavassa elä- mäntilanteessa olevalle asiakkaalle, joka tarvitsee henkilökohtaista apua ja tukea asioinnissaan. Kelan erityispalveluun päätyvillä nuorilla on usein taustal- la esimerkiksi mielenterveyden haasteita ja päihde- tai peliongelmia. Heillä voi olla keskeytyneitä opin- toja, oppimisvaikeuksia ja riski syrjäytymiselle on suuri. Kirsi Heikkisellä on pitkä ja monipuolinen työkokemus Kelassa. Kelan erityispalvelussa hän on työskennellyt vuoden 2020 alusta alkaen, pääasias- sa nuorten eli alle 29-vuotiaiden kanssa. Kirsi toimii asiakkaan Kela-yhteyshenkilönä sovitun ajan. Kirsil- lä on tapana esittää asia siten, että hän on hetken aikaa asiakkaan rinnalla kulkija Kelasta.
Asiakkuus erityispalvelussa alkaa konsultaatiopyyn- nöllä, jonka voi tehdä Kelan työntekijä tai yhteistyö- kumppani, esimerkiksi sosiaalitoimi. Ensin kartoite- taan asiakkaan kokonaistilanne, jonka perusteella arvioidaan, onko erityispalvelulle tarvetta. Jos on, asiakkaalle soitetaan ja keskustellaan, minkälaisia haasteita hänellä on ja minkälaista apua hän tarvit- see.
Asiakkaan täytyy olla motivoitunut ja sitoutua pal- veluun. Palvelulle sovitaan alustava kesto, jota voi- daan tarvittaessa muokata. Lapsiperheillä erityispal- velun tarve liittyy usein elämänmuutokseen ja kes- tää lyhyen aikaa. Nuorilla asiakkuus kestää usein pidempään, muutamasta viikosta jopa reiluun vuo- teen. Yhteistyölle tukiverkoston kanssa tarvitaan aina asiakkaan suostumus. Tukiverkostoa ei välttä- mättä vielä ole ja sen rakentamiseen menee aikaa. Ensimmäisenä tavoitteena on rakentaa luottamusta Kelaa kohtaan. Näin asiakkaalle tulee tunne, että hänen asiansa ovat hoidossa.
Aina puhelun lopussa sovitaan seuraava soittoaika ja mitä sitä ennen tapahtuu, esimerkiksi asiakas ha- kee ensisijaiset etuudet, varaa lääkärinajan tai on yhteydessä TE-palveluihin. Yhdessä asiakkaan kans- sa mietitään, mikä olisi hänelle sopivin vaihtoehto,
Kelan erityispalvelu on rinnalla kulkemista haastavassa elämäntilanteessa