13
Aamuhämärässä pihalla lämmittelee käsiään 20-vuotias Timppa, joka tekee autoalan teoriatehtävät Taikulla. Kolme päivää hallilla ja kaksi täällä. – Opin tekemällä, hän tietää.
Ovet aukaistaan ja iloiset huomenet kaikuvat kahvin tippuessa.
Limingan Taikulla, nuorten työpajalla järjeste- tään sosiaalista kuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. ”Kahvilla aloitetaan, jutellaan ja aletaan tehä jotaki”, kertoo Ville, jonka ura- suunnitelmat vaihtuivat fyysisen vaivan vuoksi. ”Kuulin, etten saakaan ajokorttia, mikä olisi tar- vittu trukilla ajamiseen. Pettymys se oli. Tänne olen saanut tulla, vaikka sairaskohtauksien vuo- ksi en ole voinut kaikkeen osallistua”.
”En osaa kuvitella elämää, jos puuttuisi päivä- rytmi ja tuo porukka, ikään kuin työyhteisö, johon nuori kuuluu”, kertoo Villen äiti, ja antaa mukavaa palautetta: ”Mielellään nuori lähtee. Olemme kiitollisia. Näkee, että ohjaajat miet- tivät nuorten parasta, keksivät ohjelmaa ja löy- tävät vahvuuksia, valmistelevat päiviä ja toi- minnassa on joku juju. Ei tuollainen iso mies jaksaisi lähteä kerhotoimintaan.” Villeä hymyi- lyttää. Hän kertoo, että ”mukavinta on, kun saa tehdä jotakin oikeata. Meihin luotetaan. Nyt verhoilemme sohvaa.”
Pakkasaamuna oli autopulmia. Autot ja kuljet- tajat kohmeessa. Ohjaajia ei erota nuorista. Rento ilmapiiri ja kaikkien huomioiminen hä- mää. Kolme työpajaohjaajaa, työharjoittelija ja työkokeilulainen.
Siirrytään sohville. Jos ei halua tulla, ei tarvitse. Saa olla kauempana. Yksi mutisee läppärillä. Kemia koettelee.
Kysymyksiä. Mieluisin oppiaine? Pian kaikki on lueteltu. Seuraava: Jos elämästäsi tehtäisiin kir- ja, mikä sen nimi olisi? Juttu siirtyy nimestä kannen kuvittamisen tekniikoihin. Mielenter-
veyden teemaviikon tehtävänä pohditaan mi- näkuvaa, ihmissuhteita ja unelmia. Siirrytään myyjäisvalmisteluihin.
”Täällä huomioidaan kaikki. Päivärytmi, kave- reita, tekemistä. Oma paikka alkaa löytyä”, nuo- ret kertovat. Jenni on käynyt Taikulla vuoden: ”Vaikuttaa mielenterveyteen. Olen pirteämpi. Ohjaajat on parhaita, ymmärtäväisiä. Välillä nuo on kyllä ihan lapsellisia, niinku meidän ikäiset.” Ansku kertoo, että Jennin olemus on tullut valoisammaksi ja rohkeammaksi. ”Kyllä parhaita on ne hetket, kun yhessä poristaan”, Ville kertoo. Joku kertoo adhd-tutkimuksistaan. Odottelee vastauksia. Jyri, datanomi, on ensim- mäistä päiväänsä ja heti kuin kotonaan. ”Kun mulla on oma koti, haluan siihen tietokonehuo- neen”, hän unelmoi.
Kyselen menetelmistä. Ohjaajat myhäilevät. Nuoret vastaavat: ”Huumori”. ”Jos oltais jotain muuta, kun ollaan, se olisi feikkiä”, ohjaajat kertovat. ”Meillä on keskenään hauskaa, töihin mukava tulla. Nuoret otetaan osaksi Taikun hyvää ilmapiiriä.”
Jututan Anskua vielä: ”Alkuun havainnoimme. Saatamme tarkoituksellisen aidosti kertoa myös niistä hetkistä, kun on mokattu. Normali- soimme sitä, ettei elämä ole aikuisillakaan ihan täydellistä. Ollaan ihminen ihmiselle.”
Taikun timanttiset nuoret ja ohjaajat. Onnel- listen kohtaamisten opiskelupäivä juttua kirjoittaen.
”Ohjaajat erottaa avainnipusta” kertoo ohjaaja Anna-Maria Paanananen. (vas.) Keskellä Lotta ja ohjaaja Eila Alasirniö.
Taikulla ohjaajan erottaa avaimista
Teksti ja kuva: Merja Lohilahti, kuntoutuksen ohjaaja -polkuopiskelija