13
Monimuotoinen palveluohjaus arjen ja työllistymisen tukena
Palveluohjaus vaatii joustavaa ja laaja-alaista tilanteen arviointia sekä asiakkaan tarpeista lähtevää yksilöllisten palvelujen räätälöintiä. Asiakkaan terveydentilan lisäksi palveluohjauksessa täytyy ottaa huomioon aina myös ympäristö- ja yksilötekijöiden vaikutus. Usein juuri näihin tekijöihin puut-tumalla pystytään tukemaan asiakasta parhaiten.
Kuntoutuksen ohjaaja opiskelijat Johanna Kotiaho ja Meri Ilmonen haastattelivat palveluohjaajia kahdessa erilaisessa toimintaympäristössä: Kalajoen kotiin annettavien palveluiden palvelu-ohjauksessa sekä Kirkkonummen kunnan työllistymisyksikkö Toimarissa.
Palveluohjaus tukee kotona asumista
Palveluohjaajat Katri Vienola ja Hanna Vesamäki Kalajoen kotiin annettavista palveluista kerto-vat, että heillä palveluohjaus alkaa yleensä asiakkaan tai omaisen yhteydenotosta Neuvon-tapiste Verkkoon tai suoraan heihin.
Neuvontapiste Verkosta saa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa ikääntyneen kotona asumisen turvaamiseksi, ja se toimii ikäihmisen tai hänen läheisensä yhteydenottokanavana jo siinä vai-heessa, kun tarve kotona asumisen mahdo-llistavista tukitoimista herää. Lisäksi neuvon-tapisteen kautta voi hakea muitakin tuki-palveluita, kuten mm. turvapuhelin-, ateria-, aurauspalvelua.
Yhteydenotto neuvontapisteeseen voi käynnis-tää palvelutarpeen arvioinnin, jolloin asiakkaan tilanne ja palveluiden tarve arvioidaan kokonais-valtaisesti. Lisäksi palveluohjaajat antavat tar-vittaessa myös puhelinneuvontaa Verkon au-kioloaikojen ulkopuolella.
Palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä asiakkaan kotona. Hyvinvointia edistävillä koti-käynneillä yli 80-vuotiaille annetaan ennal-taehkäisevää ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi esimerkiksi erilaisille ryhmille voidaan antaa palveluohjausta tarpeen mukaan, mutta korona-aikana tämä toiminta on ollut tauolla.
Palveluohjaajat ovat myös "rinnalla kulkijoita" ikääntymisen eri vaiheissa. Aluksi tuki voi olla vähäistä, mutta tarve kasvaa toimintakyvyn heikentyessä. Suurin osa asiakkaista on yli 65-vuotiaita.
Palveluohjaajien työ on moniammatillista ja yhteistyötä tehdään mm. kotisairaanhoidon, kotipalvelun, mielenterveys ja päihdetyö Os-viitan, sosiaalitoimiston, terveyskeskuksen vuodeosaston ja keskuskeittiön kanssa. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat mm. AddSecure, Kela, Digi- ja viestintävirasto, monet kolmannen sektorin toimijat sekä toki myös asiakkaiden omaiset. Palveluohjaajilla on sosionomi (AMK)-tutkinto sekä lähihoitajan koulutus. Yhdeltä palveluohjaajalta löytyy myös kodinhoitajan koulutus.
Korona-pandemia-aika keväästä 2020 lähtien on muuttanut palveluohjaajien toimenkuvaa ja työtehtäviä. Aluksi kotikäyntien tekeminen lopetettiin lähes kokonaan. Samaan aikaan asi-ointipalvelut lisääntyivät, mutta myöhemmin on palattu lähes samanlaiseen toimintaan kuin ennen koronapandemian alkua. Edelleen osa palveluista on suljettuna, ja esimerkiksi lyhyt-aikainen hoito ei toistaiseksi toimi normaalisti.
Palveluohjaus on yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta palveluiden piiriin. Kotikäynneillä on mahdollista ottaa huomioon seikkoja, jotka eivät tule ilmi puhelinkeskusteluissa. Palveluohjaajat ovatkin harjaantuneet kysymään avoimia kysy-myksiä ja havainnoimaan asiakkaan arkiym-päristöä. Näin tuen tarve tulee ilmi, vaikka asia-kas ei sitä ehkä osaisikaan ilmaista.
Teksti: Johanna Kotiaho,
kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
Työllistymistä edistäviä palveluja yksikössä ovat kuntouttava työtoiminta, tuettu työllistyminen, TYP-palvelu, työttömien terveystarkastukset ja työkyvyn arviointi.
Teksti:
Meri Ilmonen
Kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
Kuva: Thijs Verbrugghe
Kuvateksti: Thijs Verbrugghe (Sosionomi, YAMK)
Palveluohjauksessa yhteen hiileen puhaltami-nen on todella tärkeää. Ohjaajalta vaaditaan empatiakykyä asiakasta kohtaan. Asiakkaalla voi olla haasteita useilla elämän osa-alueilla ja ohjaajalta edellytetään myös priorisointikykyä. Esimerkiksi hoidetaan asunto ensin ja vasta sen jälkeen voidaan miettiä työllistymistä.
Thijs Verbrugghe (Sosionomi, YAMK)
Palveluohjausta työllistymisyksikössä tekevät kolme kuntoutusohjaajaa sekä terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja vastaa työttömien terveys-tarkastusprosessista. Yhteistyötä tehdään tiiviis-ti TE-palvelujen, Kelan ja kunnan eri toimijoiden kanssa. Myös järjestöillä, seurakunnalla ja hanketoimijoilla on oma roolinsa asiakkaiden palvelujen järjestämisessä.
Verbrugghe kertoo asiakaskunnan olevan hyvin heterogeenistä. Asiakkaissa on muun muassa ikääntyneitä ja osatyökykyisiä, joilla on ollut vaikeuksia työllistyä. Heissä on maahan-muuttajia, joilla on vähäinen kielitaito sekä nuoria, joiden koulutus on keskeytynyt. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat myös yleisiä tekijöitä. Yhtenä asiakasryhmänä ovat paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat, joilla on monenlaisia työ- ja toimintakyvyn ongelmia.
Olennaista on, että ohjaaja pystyy muokkaamaan ohjaustyyliään asiakkaan mukaan. Jotkut tarvitsevat jämäkkää ohjausta ja toisten kanssa toimii kuuntelevampi työote. Palveluohjauksen ensisijaisena tavoitteena on, että asiakas ei tarvitse enää työntekijää ja palveluntarve saadaan hoidettua. Prosessin tavoitteena on antaa ohjausta tarvittava määrä, jolloin ei tehdä asioita asiakkaan puolesta, vaan tähdätään itsenäiseen toimintaan ja voimaantumiseen, Verbrugghe summaa.